Suomen Riskienhallintayhdistys vietti 35-vuotisjuhlia seminaarin merkeissä Helsingissä 10.11.2022. Juhlaseminaarissa isäntänä toimi OP Ryhmä ja Pohjolan Vakuutus, ja se järjestettiinkin Osuuspankin Vallilan upeissa tiloissa Gebhardinaukio 1:ssä, joka on nimetty suomalaisen osuustoimintaliikkeen perustajan ja ensimmäisen pääjohtajan Hannes Gebhardin (1864–1933) sekä hänen puolisonsa talousneuvos Hedvig Gebhardin (1867–1961) mukaan.
Hannes oli Helsingin yliopiston professori, kansanedustaja ja Suomen osuustoiminnan ja erityisesti osuuskassaliikkeen isä. Hedvig toimi myös kansanedustajana ja osuustoiminnan puolestapuhujana. Hänen roolinsa naisten taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi Suomessa oli merkittävä.
Juhlaseminaarin teemana oli makrotasolla tapahtuvien muutosten vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan ja miten Suomi tulee selviytymään epävarmuudessa vuosina 2023–2030. Muutosta olivat arvioimassa juhlapuhujat. Minulla oli kunnia osallistua juhlaseminaariin, joten tässä blogissa käsitellään seminaarin esityksien keskeistä sisältöä.
Innovaatiot uuden kasvun tueksi
Sitran yliasiamies Jyrki Katainen korosti, että yhteiskuntaa muovaavat muutosvoimat, joten myös varautumisen merkitys on kasvanut. Ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa Nato-jäsenyys, kyky irtautua venäjän fossiilisista polttoaineista, johtamisen haasteet ja sote-uudistuksen seuraukset. Nyt tarvitaan kykyä uudistua nopeasti ja tehdä myös epätäydellisiä ratkaisuita. Tämän takia on tärkeää huomioida heikkoja signaaleja, jotka auttavat ajattelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia.
Katainen avasi megatrendejä. Hän nosti esille, että verkostomainen valta voimistuu, jossa korostuu erityisesti sosiaalinen median merkityksen voimakas kasvu. Tästä esimerkkinä on muun muassa Elon Muskin toiminta, Me Too -kampanja ja Black Lives Matter -liike. Teknologia sulautuu kaikkeen, ja datan merkitys ja voima kasvaakin koko ajan. Tarvitaan myös markkinasääntelyä, johon EU on esittänyt lainsäädännön kehittämistä.
Megatrendien osalta on tärkeää estää luontokato. Kyseessä on ihmisen toiminnallaan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden romahdus, joka on käynnissä kaikkialla maapallolla. Luontoa katoaa nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Käynnissä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto. Katainen korosti, että nyt tarvitaan ratkaisuita, ei pidä etsiä syyllisiä.
Kilpailukyvyn turvaaminen
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertasi, kuinka olemme kulkeneet viime vuosina kriisistä kriisiin; pakolaiskriisi, Brexit, koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi. Olisikin tärkeää, jos osaisimme ennakoida ja varautua paremmin erilaisiin kriiseihin.
Häkämies nosti esille dokumenttielokuvien mestariohjaaja Errol Morrisin dokumenttielokuvan ”The Unknown Known”, jossa käsitellään amerikkalaisen Donald Rumsfeldin poliittista uraa. Rumsfeld toimi puolustusministerinä kahdesti ja oli USA:n senaatin jäsenenä neljän presidentin aikana. Dokumentissa Rumsfeld korostaa, että puolustusministeriön tarkoituksena on arvioida ”tuntemattomia asioita” tai ”asioita, joita luulet tietäväsi, mutta osoittautuu, ettet tiennyt” ja ennakoida vihamielisiä toimia ennen kuin ne tapahtuvat. Havainnollistaen kantaansa Rumsfeld kertoo, että esimerkiksi USA:n epäonnistuminen ennakoida hyökkäystä Pearl Harboriin oli mielikuvituksen epäonnistumista.
Häkämies korosti, että kilpailukyvyn turvaaminen on erittäin tärkeää, koska Suomen kilpailukyky on heikko. Suomi ei ole saanut kiinni tuottavuuden kärkimaita. Esimerkiksi työaika on lyhentynyt merkittävästi vuosikymmenien aikana. Mielenkiintoista on myös, miten hybridityönteko tulee vaikuttamaan?
Suomessa on lisäksi tällä hetkellä yli 200 000 avointa työpaikkaa. Suomen riskienhallinnan kannalta, jos verrataan Ruotsiin, niin meillä on myös velkaa kaksikertainen määrä ja hyvin erilaiset käytännöt. Valtion on aika herätä. Suomessa tarvitaan esimerkiksi Saksan mallia liukumien osalta, joka on Saksan menestyksen yhtenä taustatekijänä.
Muutos on yrityksille puolestaan arkipäivää. Esimerkiksi koronapandemia muutti logistiikka- ja raaka-aineketjuja. Tuotannon kotiuttaminen on vähäistä, joten vaihtoehtoja toimitusketjuihin halutaan lisätä. Tämä puolestaan parantaa resilienssiä.
Ukrainan sota ja siitä seurannut irtaantuminen Venäjän fossiilienergiasta aiheutti Euroopassa kriisin. Vihreä kasvu on kuitenkin edelleen tavoitteena. Taantuma on tulossa, mutta kuinka iso? Maailma onkin täynnä epävarmuuksia, kuten Venäjän toiminta, USA:n välivaalien vaikutus, Kiinan voimistuva ote ja vastakkain asettelu USA:n kanssa sekä populismin nousu Euroopassa.
Varautuminen ja jatkuvuus ovat olennainen osa liiketoimintaa Suomessa. Meillä on paljon hyviä puolia, kuten toimiva infrastruktuuri, vakaa yhteiskunta, osaavat ihmiset ja hyvä elämisen laatu. Nämä kaikki houkuttelevat myös kansainvälisiä investointeja. Lisäksi Nato-jäsenyys tulee olemaan mahdollisuus elinkeinoelämälle.
Talouden painopistealueet
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander totesi, että taloudessa vuoden 2022 ensimmäinen puolikas oli yllättävän hyvä Suomessa Ukrainan sodan alkamisesta huolimatta. Toisen puolikkaan tulokset tulevat ratkaisemaan taantuman ennusteen. Esimerkiksi kotitaloudet ovat säikähtäneet, mikä näkyy kulutuksessa. Yritykset ovat vielä positiivisempia. Riskit ovat kuitenkin menossa negatiivisempaan suuntaan.
Epävarmuus, pula energiasta, nopea inflaatio ja nousseet korot leikkaavat kulutuksen ja investointien kasvua. Suomen julkinen talous on rakenteellisessa epätasapainossa, koska haluamme tarjota muiden Pohjoismaiden tasoiset julkiset palvelut ja etuudet, vaikka taloutemme suorituskyky on verrokkejamme heikompi. Julkisen talouden pitkäaikainen tulojen ja menojen välinen epätasapaino on miljardiluokkaa. Syyt ovat olleet paljon esillä ja kaikille tuttuja: ikääntyneiden (erityisesti yli 75-vuotiaiden) määrän voimakas kasvu, lainsäädännön palvelulupaukset, talouden niukka kasvukyky ja nousevat korot.
Miten sitten julkinen taloudenpito saadaan sovitettua talouden suorituskyvyn asettamaan ahtaaseen raamiin? Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden menot kasvaneet koko ajan nopeammin kuin menot keskimäärin. Samalla korkomenojen kasvu kiihtyy, kun velan määrä ja korot nousevat. Samanaikaisesti halutaan lisää rahaa muuhunkin, kuten opetukseen, tieteeseen ja liikenteeseen. Turvallisuuden menoista kuitenkaan tuskin varaudutaan pienentämään tulevaisuudessa. Lisäksi vihreän siirtymän odotetaan yleisesti vaativan julkista rahaa vauhdittuakseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen torjunta ovat iso urakka. Ovatko ihmiset valmiita tinkimään omasta elintasostaan?
Spolander korosti, että täytyy luoda rakenteellista kilpailukykyä pitkäjänteisellä rakennepolitiikalla. Tämä edellyttää muun muassa osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa, talouden rakenteiden kykyä kohdentaa pääomia ja työvoimaa tehokkaasti, toimivaa infrastruktuuria, kilpailua markkinoilla ja kansainvälistä avointa yhteistyötä. Spolanderin esitti lopuksi ohjenuoran menestystekijöistä tulevaisuuden Suomeen: voittajat esittävät ratkaisuita ja häviäjät esteitä, puutteita sekä ongelmia.
Kehitystrendit vakuuttamisessa
Pohjola Vakuutuksen varatoimitusjohtaja Pekka Puustinen totesi, että riskienhallinnan menetelmissä ja toiminnassa on tapahtunut suuria muutoksia. Riskien rahoitus on esimerkiksi nopeasti kansainvälistynyt ja toimintamuodot ovat muuttuneet uusien vakuutusratkaisujen, meklaritoiminnan kehittymisen ja rahoitusratkaisujen vakuutusmuotojen myötä. Vakuuttamisen kehitystrendejä pitääkin tarkastella useammasta näkökulmasta, koska on niin monta eri toimijaa mukana.
Ensinnäkin on asiakas, jolle vakuutusyhtiö tai meklari myy vakuutuksia. Tämän lisäksi on jälleenvakuuttajat ja niiden sijoittajat. Jälleenvakuuttaja on yksinkertaistettuna isojen riskien vakuuttaja, niin sanotusti vakuutusyhtiöiden vakuuttaja. Vakuutusyhtiö ottaakin jälleenvakuutuksen yleensä sellaiselle yksittäiselle riskille, jota vakuutusyhtiö ei pysty yksin kantamaan, mikäli se maksimissaan realisoituu.
Usein riskit ovat niin isoja, että vakuutusyhtiöt ottavat jälleenvakuutuksia monesta eri yrityksestä yhdelle riskille, koska jotkut riskit ovat liian isoja vakuutusyhtiölle ja yhdelle jälleenvakuutusyhtiöllekin kantaa. Jälleenvakuutuksen hinnoittelussa on otettava huomioon odotettavissa olevien menetysten suuruus ja hallinnolliset, sopimuksen tekoon liittyvät kustannukset. Alalla on kuitenkin monta toimijaa, eikä niiden maailmankatsomus ole sama.
Vakuuttaminen on ollut halpa keino hallita riskejä, koska on mennyt niin hyvin. Vakuutukset on saanut halvalla ja siirrettyä nollakorolla eteenpäin. Täytyy kuitenkin huomioida, että jälleenvakuutusyhtiöt ovat tehneet tappiota kuusi vuotta peräkkäin. Kyse on yksinkertaisuudessaan sijoittamisesta. Nyt on ruvettu sijoittamaan muualle, koska riskit ovat kasvaneet ja korot ovat nousseet. Kyse on siis kapasiteetistä.
Puustinen muistutti, että riskin siirtämisen hinta on ratkaisevaa. Esimerkiksi Black Lives Matter -mellakoiden kustannukset olivat noin kaksi miljardia dollaria. Floridan myrskyjen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 50–60 miljardia dollaria. Riskien hinta on siis muuttunut olennaisesti. Esimerkiksi energia-alan keskeytysvakuutuksissa, kun nyt nostetaan Euroopassa pystyyn kaikki vanhat hiilivoimalat, joissa tekniikka on hyvin vanhaa, niin riskit ovat erittäin isoja.
Puustinen korosti lopuksi, että riskejä tulee rakastaa. Asiakkaat tarvitsevat riskienhallinnan asiantuntijoita nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Erinomaista juhlavuotta Riskienhallintayhdistykselle!