Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistuksen myötä turvasuojaustoiminnasta tuli osin elinkeinoluvanvaraista 1.1.2017. Turvallisuusalan elinkeinolupaa vaaditaan siltä, joka harjoittaa hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä. Lakiuudistuksessa on kahden vuoden siirtymäsäännös, joka umpeutuu tämän vuoden lopussa. Tässä blogissa tarkastelemme yhdessä Vesa Ellosen kanssa turvasuojaustoiminnan harjoittamiseen liittyvää sääntelyä.

Turvasuojaustoiminnan määritelmä

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa turvasuojaustoiminnalla tarkoitetaan ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa turvasuojaustehtävien hoitamista.

Turvasuojaustoiminnan määritelmän voidaan katsoa jakautuvan neljään osaan, joiden on täytyttävä yhtä aikaisesti, jotta määritelmän mukainen tunnusmerkistö täyttyy. Ensinnäkin turvasuojaustoiminnan harjoittajalla täytyy olla olemassa yleiset elinkeinon harjoittajan edellytykset Suomessa, eli pääsäännön mukaan rekisteröitynyt kaupparekisteriin.

Toiseksi turvasuojaustehtävää on suoritettava ansiotarkoituksessa. Mikä tahansa vastike lienee tunnusmerkki siitä, että turvasuojaustoimintaa tehdään ansiotarkoituksessa. Mikäli vastiketta ei peritä esimerkiksi sen vuoksi, että jonkin kiinteistön tai muun suojattavan kohteen omistaja tai haltija esimerkiksi asentaa itselleen kulunvalvontajärjestelmän, ei toimintaa voida katsoa turvasuojaustehtäväksi. Sama koskee talkoilla tehtävää työtä.

Kolmas edellytys on toimeksiantosopimukseen perustuminen. Työsopimus ja/tai muussa työ- tai toimisuhteessa oleminen toimeksiantajaan ei muodosta toimeksiantosuhdetta, vaan kyseessä on eräänlainen perustuslaissa turvatun oman omaisuuden suojelemisoikeuden laajennus; työntekijät ja toimihenkilöt saavat avustaa työnantajaansa hänen omaisuutensa suojelemisessa ilman mitään erillisiä elinkeinolupia ja hyväksymisiä. Kahden toisistaan riippumattoman osapuolen, palvelun tarjoajan ja hankkijan välisissä suhteissa toimeksiantosopimuksen käsitettä on tulkittava laajasti.

Määritelmän neljäs edellytys on turvasuojaustehtävän suorittaminen. Tämän osalta on tarkasteltava seuraavaksi turvasuojaajan määritelmää.

Turvasuojaajan määritelmä

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun laissa turvasuojaajalla tarkoitetaan turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan tai turvasuojaustoiminnan harjoittajan palveluksessa olevaa hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä suorittavaa henkilöä.

Turvasuojaajalta edellytetään täysi-ikäisyyttä. Turvasuojaajaksi hyväksymisprosessissa on kyse nimenomaan turvasuojaajaksi aikovan henkilön nuhteettomuuden selvittämisestä. Sen vuoksi turvasuojaajalta edellytetään myös tunnettavuutta rehellisenä ja luotettavana henkilönä sekä sopivuutta turvasuojaajaksi henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.

Vaikka hyväksymistä edellyttävät turvasuojaustehtävät ovat toiminnalliselta luonteeltaan erilaisia kuin vartija- ja järjestyksenvalvontatehtävät, tulee niiden osalta myös hakijan soveltuvuutta tehtäväänsä arvioida samankaltaisesti. Tärkeää on se, että hakija voidaan arvioida luotettavaksi ja että hän kykenee pitämään salassa toimeksiantojensa perusteella mahdollisesti haltuunsa saamansa toimeksiantajien salassa pidettävät tiedot. Laki ei aseta turvasuojaajille mitään osaamiseen eikä koulutukseen liittyviä vaatimuksia, joten ne eivät voi olla soveltuvuusarvioinnin kohteena.

Turvasuojaajalta edellytetään myös turvasuojaustehtävien hoitamista, millä pyritään turvasuojaajaksi hyväksymisen tarpeettoman hakemisen välttämiseen. Hakijan onkin hakemuksensa yhteydessä osoitettava, että hän hoitaa turvasuojaustehtäviä. Riittävää ei ole siten se, että henkilö aikoo vastaisuudessa ryhtyä toimimaan turvasuojaustehtävissä. Esimerkiksi ainoastaan turvasuojaajan tehtäviin valmentavaan koulutukseen hakeutumisen perusteella henkilölle ei voida myöntää turvasuojaajakorttia.

Termillä hoitaa tarkoitettaneen, että hakija on turvallisuusalan elinkeinoluvanhaltijan palveluksessa tai harjoittaa itsenäisenä elinkeinonharjoittajana turvasuojaustoimintaa. Tehtävien suorittamista ei vaadittane, koska hakijan luotettavuuden varmistamisen kannalta olisi ainakin käsillä olevan tehtävän osalta myöhäistä, jos hyväksymistä voitaisiin hakea vasta, kun tehtävää jo tosiasiassa suoritetaan.

Poliisilaitos antaa turvasuojaajaksi hyväksytylle turvasuojaajakortin. Kyseeseen voi tulla mikä tahansa poliisilaitos. Turvasuojaajakortti on pidettävä mukana hyväksymistä edellyttävissä turvasuojaustehtävissä ja se on esitettävä pyynnöstä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan toimeksiantajalle tai tämän edustajalle, työnantajalle, muulle työhön liittyvälle henkilölle ja valvontaviranomaiselle. Turvasuojaajakortin mukana pitäminen ja sen esittäminen on rajattu hyväksymistä edellyttäviin turvasuojaustehtäviin eikä sitä ole lakisääteistä velvollisuutta kantaa mukana eikä esittää (tavallisissa) turvasuojaustehtävissä.

Hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustehtävä

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä ovat: sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta.

Hyväksymistä edellyttäviin turvasuojaustehtäviin kuuluvat ensinnäkin sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen. Sähköisissä lukitusjärjestelmissä on kyse ovien sähkölukkorungoista, käyttölaitteista, valvontakytkimistä sekä ovien ohjaus- ja valvontalaitteista yhteyksineen. Mekaaniset lukitusjärjestelmät puolestaan käsittävät lukkorungot, vääntönupit, painikkeet ja avainpesät avainjärjestelmineen.

Myös murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen on hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustehtävä. Murtohälytysjärjestelmiä ovat kiinteistöön tai alueelle sisään tunkeutumisen tai murtautumisen varalle toteutettavat hälytyslaitteistot yhteyksineen. Kulunvalvontajärjestelmiä puolestaan ovat rakennuksessa tapahtuvan kulkemisen rajoittamista ja rekisteröintiä palvelevat laitteistot yhteyksineen.

Hyväksymistä edellyttävänä turvasuojaustehtäväksi katsotaan edellä mainittujen järjestelmien asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen. Pelkkää järjestelmien valmistaminen tai myyminen ei ole hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustehtävä eikä turvasuojaustehtävä, koska niihin ei tyypillisesti liity luottamuksellisten tietojen vaihtamista, johon yhteiskunnan suojattavat edut toiminnan säätelyssä nimenomaan liittyvät.

Kulunvalvontajärjestelmien muuttamisena pidetään esimerkiksi järjestelmien niin sanottuja pääkäyttäjäpalveluja. Pääkäyttäjäpalveluihin kuuluu muun muassa mahdollisuus lisätä järjestelmään ja poistaa sieltä käyttäjiä samoin kuin mahdollisuus muuttaa käyttäjien kulkuoikeuksia. Sen sijaan murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentamista, korjaamista tai muuttamista ei ole kaapeloinnin kaltaiset sähköasennustehtävät, joissa ei ole kyse varsinaisten järjestelmiin kuuluvien laitteiden tai ilmaisinten asentamisesta. Tällaiset sähköasennustehtävät eivät siten ole hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä tai turvasuojaustehtäviä.

Turvallisuusalan elinkeinolupaa vaaditaan siltä, joka harjoittaa hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä. Elinkeinolupaa ei kuitenkaan vaadita rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelemiseen, asentamiseen, korjaamiseen tai muuttamiseen eikä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnittelemiseen.

Vaikka suurin osa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säännöksistä koskee hyväksymistä edellyttävää turvasuojaustehtävää, ovat myös niitä laajemmat turvasuojaustehtävät sääntelyn kohteena.

Rajanveto turvasuojaustehtävän ja hyväksymistä edellyttävän turvasuojaustehtävän välillä

Turvallisuusalan elinkeinoluvan palveluksessa olevat poliisin hyväksymät turvasuojaajat saavat suorittaa sekä turvasuojaustehtäviä että hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä. Vaikka rajan turvasuojaustehtävän ja hyväksymistä edellyttävän turvasuojaustehtävän välillä on tarkoitettu olevan tarkkarajainen, voi rajanveto osoittautua joissakin yksittäistapauksissa vaikeasti tehtäväksi.

Esimerkiksi kameravalvontajärjestelmien asentaminen on sähköisen järjestelmien asentamista, eikä se siten ole hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustehtävä. Kameravalvontajärjestelmiä voi asentaa kuka tahansa, mutta jos siihen tehdään integraatioita esimerkiksi murtohälytys- tai kulunvalvontajärjestelmään, niin silloin toiminnanharjoittajalla tulee olla elinkeinolupa ja asentajalla turvasuojaajakortti.

Lainsäätäjä ei ole huomioinut, että nykyään järjestelmät ovat entistä älykkäämpiä ja niissä hyödynnetään monipuolisesti integraatioita sekä videoanalytiikkaa, joten kameravalvontajärjestelmien rajaaminen sääntelyn ulkopuolelle on selkeä puute. Esimerkiksi murtohälytysjärjestelmissä käytetään paljon yhdistelmäilmaisia, joissa on samassa sekä liiketunnistin että kamera. Näiden osalta rajanveto voi olla vaikeaa määrittää.

Viime kädessä asiakas ratkaisee sen, vaatiiko hän toimeksiantonsa suorittamiseksi poliisin hyväksymiä turvasuojaajia, jotka työskentelevät turvallisuusalan elinkeinoluvanhaltijan palveluksessa. Lisäksi määritelmiä tarkastellessa on otettava huomioon se, että poliisi valvoo alan toimintaa. Viime kädessä tuomioistuinmenettelyssä yksittäistapauksittain ratkaistaan se, onko jotakin tehtävää pidettävä hyväksymistä edellyttävänä turvasuojaustehtävänä.

Turvasuojaustehtävissä ei siis edellytetä turvallisuusalan elinkeinolupaa, vastaavaksi hoitajaksi hyväksyttyä henkilöä eikä töiden suorittajalta turvasuojaajaksi hyväksymistä. Käytännössä on kuitenkin suositeltavaa, että tästä turvasuojaustehtävien määritelmästä toimintansa tunnistavat turvasuojaustehtäviä suorittava yritys, yhteisö tai henkilö (toiminimi) hankkisi turvallisuusalan elinkeinoluvan, koska käytännössä on vaikea rajata suoritettavat toimeksiannot ainoastaan turvasuojaustehtäviin.