Olemme toteuttaneet kehittämis- ja tutkimusprojekteja, joiden tavoitteena on ollut selvittää turvallisuuspalveluprosesseja ja arvioida niiden toteutettavuutta robotisoiduilla ratkaisuilla eri toimialoilla. Teknisen toteutettavuuden rinnalla on arvioitu muun muassa prosessien taloudellista kannattavuutta. Lisäksi on selvitetty sääntelyn asettamat rajoitukset automaattiselle valvonnalle.

Vaikka teknologia on tuonut mahdollisuuksia erilaisten hälytysten ja videokuvan välittämiseen vartiointikohteista, on vartiointi pääsääntöisesti silti vielä hyvin työvoimavaltainen ala. Vartioimisliikkeitä on myös lukumäärältään paljon, vaikkakin alalla on muutamia suuria toimijoita, joille markkinat ovat keskittyneet. Tämä tekee vartiointitoiminnasta hyvin kilpailtua, ja siksi katteet palveluntarjoajille ovat pieniä.

Automaation kannalta valvonta on houkutteleva käyttötapaus, koska monet vartiointitehtävät ovat usein toistuvia ja yksinkertaisia. Robotiikalla on mahdollista tehdä kustannustehokkaasti jatkuvaa liikkuvaa valvontaa ja käydä tarvittaessa tarkistamassa haluttuja kohteita lähempää. Lisäksi robotiikkaa voidaan hyödyntää myös siivoukseen ja kiinteistöhuoltoon liittyvissä tehtävissä, joten näiden synenergia on ilmeinen. Maailmalla on tullut markkinoille turvallisuusrobotteja, kuten kuvassa oleva hongkongilaisen yhtiön valmistama robotti.

Robotin käyttökelpoisuudesta

Robotin käyttökelpoisuuden ratkaisee käytännössä kaksi asiaa: tekninen toteutettavuus ja taloudellinen kannattavuus. Tekninen toteutettavuus on käytännössä kiinni siitä, onko tehtävä yleensä totutettavissa robottitekniikalla. Robotit ovat parhaimmillaan toistuvissa yksinkertaisissa töissä. Mikäli tehtävä vaatii pitkälle menevää päättelyä, on ihminen tuotava mukaan prosessiin.

Taloudellinen kannattavuus taas riippuu tehtävän kustannuksista ja saavutettavasta hyödystä sekä robottijärjestelmän vaatimasta investoinnista. Liikkuvat robotit ovat vielä hintavia, mutta käyttökulut ovat pienet ihmisen palkkaan verrattuna, joten mitä suurempi robotin käyttöaste on, sitä houkuttelevampi robottiratkaisu yleensä on.

Automaatioratkaisulla voidaan saavuttaa tyypillisesti noin 50 prosentin säästö kustannuksissa. On kuitenkin huomioitava, että automaatioratkaisulla voidaan saavuttaa myös merkittävästi suurempi palvelutaso, koska automaatioratkaisun juoksevat kulut ovat pienet. Usein myös koneiden käyttöaste ratkaisee kuinka paljon kustannuksia se voi säästää. Mikäli samaa konetta voidaan hyödyntää myös muihin tehtäviin, nousee sen käyttöaste merkittävästi ja saavutettavissa olevat edut paranevat myös.

Esimerkki kaupan alalta

Suurimmassa osassa kaupan alan kohteista vartijoita ei vakituisesti ole, vaan siellä tehdään hälytysvartiointia ja aika ajoin myymälä- sekä piirivartiointia. Myymälöiden logistiikan automatisointi vaatisi suurempia toimintamallien muutoksia, jotta robotiikalla voitaisiin saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Nykyisellään kaupat ovat vielä haastavia nykytekniikalle, jotta esimerkiksi hyllytystä voitaisiin automatisoida ja suurempia rullakoita liikuttaa

Projektissa löydettiin robotisoidulle ratkaisulle mahdollisuus lattian koneelliselle siivoukselle myymälässä, johon voisi yhdistää myös valvontatehtäviä. Laskimme, että tällaisella yhdistelmällä voisi saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Lisäetuna automatisoidulla siivouksella saadaan myös sähkönsäästöä, koska automaattinen siivous mahdollistaa kaupan valojen ja ilmastoinnin sulkemisen aikaisemmin, koska robotit eivät tarvitse valoa.

Muita älykkäitä ratkaisuja, jotka nähtiin tarpeellisiksi myymälöissä, oli tehokkaampi kassavirtavalvonta. Sen tavoitteena olisi varmistaa, että hihnalta menevä tuote menee myös kassajärjestelmään. Lisäksi kalliiden tavaroiden monitorointiin toivottiin ratkaisua, jolla voitaisiin havaita mahdollisia anastusyrityksiä. Esimerkiksi toivottiin, että saataisiin hälytys, jos sovituskoppiin menevien tavaroiden ja sieltä tulevien tavaroiden lukumäärä ei täsmää.

Kameravalvonnan tehostaminen 

Kaupan alalla kameravalvonta on aktiivisessa käytössä, mutta suurelta osin valvonta kuitenkin perustuu tapahtumien jälkikäteiseen havainnointiin esimerkiksi rikosten selvittämisen apukeinona. Jos kameravalvonnalla on rikoksia ennaltaehkäisevä vaikutus, on epäselvää, missä määrin se aiheutuu kameroiden olemassaolossa ja missä määrin reaaliaikaisen kuvan seurannassa tehdyistä havainnoista.

Kameroiden reaaliaikainen valvonta aiheuttaa merkittäviä työvoimakustannuksia, ja tästä johtuen reaaliaikaisen kuvan seuranta on väistämättä satunnaista. Suurta kameramäärää hyödyntävän etävalvontatyön keskeisenä haasteena on olennaisen informaation erottaminen valtavasta videokuvan määrästä, kun yhdessä myymälässä on useita kymmeniä kameroita.

Etävalvonta olisi tehokkaampaa, jos kamerat välittäisivät pelkän videokuvan lisäksi muuta reaaliaikaista tietoa kohteen tapahtumista etävalvonnan käyttöön, jolloin valvontaa suorittavat henkilöt voisivat seurata oikeita kohteita oikeaan aikaan.

Videoanalytiikan mahdollisuudet

Videoanalytiikkaan perustuvat tekniset ratkaisut mahdollistavat kameroiden välittämän tiedon muuttamisen reaaliaikaisesti analysoitavaan muotoon. Tällöin videokuvan lisäksi hälytyskeskukseen välittyy esimerkiksi tietoa valvottavan tilan henkilömääristä ja heidän liikkeestään ympäri tilaa. Älykkään kameravalvonnan tuottamaan dataan voidaan rakentaa erilaisia ehtoja, joiden toteutuessa valvontaan välittyy hälytys tavallisuudesta poikkeavasta tilanteesta.

Myymälöiden kameravalvontajärjestelmä maksaa asennuksineen useita kymmeniä tuhansia euroja, joten jo taloudellisten näkökulmien perusteella olisi olennaista selvittää, kuinka videoanalytiikkaa voitaisiin hyödyntää paremmin etävalvonnan tehostamisen näkökulmasta. Videoanalytiikka mahdollistaa muun muassa tilan henkilömäärän, henkilöiden iän ja sukupuolen, liikkeen, valaistuksen yllättävän muutoksen ja kameran sabotointiyrityksen automaattisen havaitsemisen.

Syntyvää videoanalytiikka-aineistoa voitaisiin hyödyntää kahdella tavalla. Suuren datamassan avulla voidaan tehdä analyyseja, joissa myymälöiden tapahtumadataa verrataan turvallisuustapahtuma- ja kassatapahtuma-aineistoon. Analyysimenetelminä käytetään sekä perinteistä monimuuttuja-analyysia että erilaisia koneoppimismalleja. Näin pyritään löytämään aineistosta sellaisia tilanteita, joissa varkaudet ja muut häiriötilanteet ovat keskimäärin yleisempiä.

Tällaisella analyysilla voidaan luoda parempi tilannekuva siitä, missä riskit ovat, missä päin kohdetta ihmiset pääosin liikkuvat, ja milloin myymälävarkaudet tapahtuvat. Tätä tietoa voidaan myös hyödyntää organisaatiossa turvallisuusraportoinnin ja -seurannan osana. Mitä hyödyllisemmäksi videoanalytiikkatieto osoittautuu turvallisuusriskien ennustamisessa, sitä suurempi potentiaali reaaliaikaisen valvonnan kehittämisellä on.

Videoanalytiikkatietoa voidaan hyödyntää myös liiketoiminnan, erityisesti myynnin ja markkinoinnin kehittämisen apuvälineenä. Asiakkaiden liikkeistä ympäri myymälää saadaan systemaattista tietoa, ja tätä tietoa voidaan esimerkiksi verrata kassatapahtumiin eri tuotteiden myynnistä. Ketjutasolla saadaan tarkempaa tietoa kunkin myymälän asiakasprofiilista, jota voidaan puolestaan hyödyntää markkinoinnin kohdentamisessa.

Kameravalvontajärjestelmä voi tarjota tukea myös robotin paikannukseen. Lisäksi esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa muuttuu tietyt alueet usein. Kameradatalla voidaan ylläpitää päivitettyä karttaa vapaista alueista, joka helpottaisi esimerkiksi automaattisen siivouskoneen polun suunnittelua myymälässä.

Liiketoiminnallinen houkuttelevuus

Projekteissa on tutkittu, miten eri toimialojen toistuvia prosesseja voitaisiin tehostaa robotiikalla ja automaatiolla. Esimerkiksi kaupan alan kohteissa tunnistettiin monia prosesseja, joiden automatisointi on mahdollista. Osa näistä prosesseista on sellaisia, että niiden automatisointi ei ole järkevää, mikäli tarkasteluun ei oteta saman tyyppisiä kohteita laajemmin. Lisäksi tunnistettaviin prosesseihin on vielä hyvin vähän saatavilla valmiita ratkaisuja markkinoilta.

Kaupallisesti kiinnostavimmat prosessit, jotka ovat myös teknisesti toteutettavissa, olivat koneellinen siivous, jätehuolto ja kiinteistöhuollon koneelliset työt, jotka voidaan laajentaa tekemään myös valvontaa. Näissä robotisoinnilla korvattavissa prosesseissa saavutettava säästö on suurin.

On hyvä huomata, että yksittäisen koneen tai tehtävän automatisointi harvoin antaa kuitenkaan liiketaloudellisesti hyvää lopputulosta. Automaatiosta ja robotisoinnista saadaan suurin hyöty, kun kokonainen prosessi ja mahdollisesti useampi prosessi automatisoidaan järjestelmäksi, jota voidaan valvoa ja ohjata yhtenä kokonaisuutena.

Robotit varmasti tulevat lähitulevaisuudessa lisääntymään turvallisuusalalla, mutta varsinainen RoboCob vaatii kuitenkin vielä pidemmän kehityskaaren.