Työturvallisuuslaki muuttuu 1.6.2023. Uudella työturvallisuuslain muuttamisesta annetulla lailla (222/2023) pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä.

Uudistus liittyy hallitusohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen julkisen talouden vahvistamisesta työllisyysastetta nostamalla.Tämä puolestaan edellyttää ikääntyvien lisääntyvää osallistumista työmarkkinoille ja työurien pidentämistä. Lakimuutoksen pääasiallisena tavoitteena onkin edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaistatyöelämästä poistumista.

Lakimuutoksen tavoitteena on 1) varmistaa, että työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä huolehtimiseksi toteutetaan työntekijän edellytysten mukaisia yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä, 2) ennalta ehkäistä ikääntymiseen liittyviä työtapaturmia, ammattitauteja sekä muita työstä ja työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja, 3) korostaa, että työn vaarojen arvioinnissa huomioon otettavat työn kuormitustekijät voivat olla sekä fyysisiä että psykososiaalisia, 4) selkeyttää raskaana olevia, äskettäin synnyttäneitä ja imettäviä työntekijöitä koskevaa sääntelyä sekä mahdollistaa heitä koskevien tarkentavien säännösten antaminen.

Työnantajan on jatkossa otettava huomioon yleisesti vaikuttavien työsuojelutoimenpiteiden lisäksi tarvittaessa työntekijää koskevat yksilölliset työsuojelutoimenpiteet (8 §)

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen tehtävien muutosten myötä työnantajan tulee jatkossa erityisesti ottaa huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.

Tällä lisäyksellä ja täsmennyksellä on haluttu selkeyttää huolehtimisvelvoitteen sisältöä siten, että työnantajanvelvollisuutena on jatkossa toteuttaa yleisesti vaikuttavien työsuojelutoimenpiteiden lisäksi tarvittaessa myös yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Työnantajan tulisikin ottaa huomioon, että ihmisillä on erilaiset edellytykset suoriutua työssä ja ne voivat myös vaihdella työuran eri vaiheissa.

Työnantajan velvollisuus toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä koskee työntekijöitä, joihin liittyy jokin turvallisuuden jaterveellisyyden kannalta merkityksellinen henkilökohtainen edellytys, kuten työntekijän puutteellinen kielitaito tai ikä.

Yksilöllisillä toimenpiteillä tarkoitetaan puolestaan työntekijöiden edellytysten mukaisia työsuojelutoimenpiteitä sekä työn ja työolosuhteiden mukauttamista vastaamaan työntekijän edellytyksiä. Työnantajan tulee siten ottaa huomioon mahdollisuus sopeuttaa työ työntekijän edellytyksiin, missä voi hyödyntää esimerkiksi työterveyshuollon toimenpide-ehdotuksia.

Työnantajan on tarkkailtava jatkuvasti myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä (8 §)

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen on tehty myös lisäys, jonka perusteella työnantajan on työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen turvallisuuden jatkuvan tarkkailun lisäksi jatkossa tarkkailtava työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Tällä tarkkailulla on myös yhteys edellä mainittuun uudistukseen.

Lisäyksen tarkoituksena on varmistaa, että riittävän ajoissa havaitaan, jos yleiset työolosuhteiden parantamiseksitoteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä yksittäisen työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.

Tarkkailun tuloksena työnantaja voi huomata muun muassa puutteita työntekijän opetuksessa ja ohjauksessa. Näin voidaan huomata myös esimerkiksi tarve järjestää työ tai työolosuhteet työntekijän henkilökohtaisten edellytysten mukaiseksi.

Laissa ei kuitenkaan mainita sitä, miten työnantajan tulee järjestää työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden tarkkailu.Lakiuudistuksen esitöissä on todettu, että käytännössä menettelytavoista ja vastuista on usein sovittu työpaikan varhaisentuen toimintamallissa.

Työnantajan on työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa otettava huomioon työntekijän ikääntyminen sekä työn fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät (10 §)

Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa tulee työnantajan jatkossa ottaa huomioon työntekijän iän, sukupuolen, ammattitaidon ja muiden henkilökohtaisten edellytysten lisäksi ikääntyminen. Ikääntymisellä ei tarkoiteta tiettyä ikää, vaan vanhenemisen myötä ihmisessä tapahtuvia toimintakyvyn muutoksia. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita muutokset lihasten suorituskyvyssä, hengityselimistössä, motoriikassa ja aistitoiminnoissa.

Muutoksen tarkoituksena on varmistaa eri ikäisiin työntekijöihin liittyvien vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen sekä työuran kaikkien vaiheiden huomioiminen paremmin vaarojen arvioinnissa. Huomioon otettavia asioita voivat olla esimerkiksi puutteellinen valaistus, fyysisesti raskas työ, pitkät työajat, vuorotyö tai työn digitalisoitumisen aiheuttamat osaamisvaatimukset.

Lisäksi jatkossa työnantajan tulee työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa ottaa huomioon pelkkien työn kuormitustekijöiden sijaan työn fyysiset kuormitustekijät sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.

Muutoksella täsmennetään ja selkeytetään työn kuormitustekijöitä sekä korostetaan sekä fyysisten että psykososiaalisten työolosuhteiden huomioimista työn kuormitustekijöitä tunnistettaessa. Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi polvillaan tai kyykyssä työskentely, käsin tehtävät raskaat nostot ja pitkäaikainen istuminen.

Työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi työn yksitoikkoisuus, liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, monen asian tekeminen samaan aikaan,vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä työaikaan nähden ja toistuvat tietoteknisiin työvälineisiin liittyvät epäkohdat, häiriöt ja vaatimukset sekä epäkohdat työyhteisön yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.

Työnantajan tulisikin työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa tunnistaa terveydelle haitalliset työn kuormitustekijät ja, jos niitä ei voi poistaa, arvioida niiden terveydellinen merkitys. Tässä työnantaja voi hyödyntääesimerkiksi työterveyshuollon asiantuntemusta. Samaa asiantuntemusta voi hyödyntää myös työn voimavaratekijöiden vaikutusten selvittämisessä esimerkiksi työterveyshuollon työpaikkaselvityksen muodossa.

Työn kuormitustekijöiden terveysvaaran arviointi edellyttääkin käytännössä myös työssä tai työympäristössä olevien työntekijöiden terveyttä edistävien tekijöiden selvittämistä. Voimavaratekijöitä voivat olla esimerkiksi työyhteisön tai esihenkilön tuki.

Erityistä varaa aiheuttavan työn raskautta koskeva työnantajan velvoite selkeytyy (11 §)

Erityistä varaa aiheuttavaa työtä ja raskautta koskeva työnantajan velvoite muuttuu selkeämmäksi. Jatkossa velvoite on 11 §:ssä seuraava: ”Jos työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa raskaana olevalle, äskettäin synnyttäneelle tai imettävälle työntekijälle, työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin torjuntatoimenpiteisiin. Jos erityistä vaaraa ei voida poistaa, työnantajan on pyrittävä siirtämään työntekijä tälle sopiviin työtehtäviin ajaksi, jolloin työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa.”

Jatkossa velvoitteessa on ilmaistu selkeästi, että raskaana olevan työntekijän lisäksi äskettäin synnyttänyt ja imettävätyöntekijä kuuluvat velvoitteen piiriin. Muutoksen tarkoituksena on myös ilmaista selkeämmin, että työntekijän siirtäminen toisiin tehtäviin ei ole työnantajan ainoa keino puuttua vaaraa aiheuttaviin tekijöihin, vaan työnantajan käytettävissä on myös muita toimenpiteitä vaarojen torjumiseksi.

Työstä tai työolosuhteista raskaana olevalle työntekijälle tai sikiölle aiheutuvaa vaaraa ei laissa tarkemmin yksilöidä, vaan asia selvitetään työn vaarojen arvioinnissa. Esimerkiksi lisääntymisterveysasetuksesta saa tarkempaa tietoa lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä, vaaraa aiheuttavien tekijöiden korvaamisesta ja raskaudensuojelusta.

Erityistä varaa aiheuttavaa työtä koskevassa velvoitteessa on jatkossa mainittu myös asetuksenantovaltuus, jonkanojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan jatkossa antaa tarkempia säännöksiä raskaana olevalle, äskettäin synnyttäneelle tai imettävälle työntekijälle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja niiden tunnistamisesta, altistuksen luonteesta, vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista, tiedottamisesta, ilmoittamisesta sekä torjuntatoimenpiteistä.

Työntekijälle annettavassa opetuksessa ja ohjauksessa on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset, kuten ikääntyminen (14 §)

Työnantajan on työntekijälle annettavaa opetusta ja ohjausta koskien otettava jatkossa huomioon työntekijän ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen lisäksi muut henkilökohtaiset edellytykset. Muutoksen tarkoituksena on täsmentää oikeustilaa, sillä työnantajalta voidaan jo nykyisin edellyttää, että yksilölliset erot otetaan huomioon opetuksessa ja ohjauksessa huolehtimisvelvoitteen perusteella.

Muita henkilökohtaisia edellytyksiä ei ole yksilöity, vaan niitä mainitaan esimerkkeinä työn vaarojen selvittämistä jaarviointia koskevassa lain 10 §:ssä. Näitä ovat esimerkiksi työntekijän nuori ikä, ikääntyminen, kielitaito ja osatyökykyisen työntekijän yksilölliset rajoitteet tai tarpeet.

Muutoksen tarkoituksena myös korostaa vanhenemisen myötä ihmisessä tapahtuvien muutoksien huomioon ottamista opetusta ja ohjausta annettaessa. Lisäksi työnantajan tulee ottaa huomioon ikääntymisen myötä syntyvät oppimiseen liittyvät erityispiirteet. Työnantaja voi esimerkiksi digitaalisten työvälineiden muutostilanteissa huomioida oppimisen edellyttämän ajan tai täydentää annettua opetusta ja ohjausta.