#työturvallisuus

Työturvallisuuslaki uudistuu – työnantajan velvoitteisiin muutoksia

by
Kommentit pois päältä artikkelissa Työturvallisuuslaki uudistuu – työnantajan velvoitteisiin muutoksia

Työturvallisuuslaki muuttuu 1.6.2023. Uudella työturvallisuuslain muuttamisesta annetulla lailla (222/2023) pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä.

Uudistus liittyy hallitusohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen julkisen talouden vahvistamisesta työllisyysastetta nostamalla.Tämä puolestaan edellyttää ikääntyvien lisääntyvää osallistumista työmarkkinoille ja työurien pidentämistä. Lakimuutoksen pääasiallisena tavoitteena onkin edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaistatyöelämästä poistumista.

Lakimuutoksen tavoitteena on 1) varmistaa, että työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä huolehtimiseksi toteutetaan työntekijän edellytysten mukaisia yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä, 2) ennalta ehkäistä ikääntymiseen liittyviä työtapaturmia, ammattitauteja sekä muita työstä ja työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja, 3) korostaa, että työn vaarojen arvioinnissa huomioon otettavat työn kuormitustekijät voivat olla sekä fyysisiä että psykososiaalisia, 4) selkeyttää raskaana olevia, äskettäin synnyttäneitä ja imettäviä työntekijöitä koskevaa sääntelyä sekä mahdollistaa heitä koskevien tarkentavien säännösten antaminen.

Työnantajan on jatkossa otettava huomioon yleisesti vaikuttavien työsuojelutoimenpiteiden lisäksi tarvittaessa työntekijää koskevat yksilölliset työsuojelutoimenpiteet (8 §)

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen tehtävien muutosten myötä työnantajan tulee jatkossa erityisesti ottaa huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.

Tällä lisäyksellä ja täsmennyksellä on haluttu selkeyttää huolehtimisvelvoitteen sisältöä siten, että työnantajanvelvollisuutena on jatkossa toteuttaa yleisesti vaikuttavien työsuojelutoimenpiteiden lisäksi tarvittaessa myös yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Työnantajan tulisikin ottaa huomioon, että ihmisillä on erilaiset edellytykset suoriutua työssä ja ne voivat myös vaihdella työuran eri vaiheissa.

Työnantajan velvollisuus toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä koskee työntekijöitä, joihin liittyy jokin turvallisuuden jaterveellisyyden kannalta merkityksellinen henkilökohtainen edellytys, kuten työntekijän puutteellinen kielitaito tai ikä.

Yksilöllisillä toimenpiteillä tarkoitetaan puolestaan työntekijöiden edellytysten mukaisia työsuojelutoimenpiteitä sekä työn ja työolosuhteiden mukauttamista vastaamaan työntekijän edellytyksiä. Työnantajan tulee siten ottaa huomioon mahdollisuus sopeuttaa työ työntekijän edellytyksiin, missä voi hyödyntää esimerkiksi työterveyshuollon toimenpide-ehdotuksia.

Työnantajan on tarkkailtava jatkuvasti myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä (8 §)

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen on tehty myös lisäys, jonka perusteella työnantajan on työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen turvallisuuden jatkuvan tarkkailun lisäksi jatkossa tarkkailtava työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Tällä tarkkailulla on myös yhteys edellä mainittuun uudistukseen.

Lisäyksen tarkoituksena on varmistaa, että riittävän ajoissa havaitaan, jos yleiset työolosuhteiden parantamiseksitoteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä yksittäisen työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.

Tarkkailun tuloksena työnantaja voi huomata muun muassa puutteita työntekijän opetuksessa ja ohjauksessa. Näin voidaan huomata myös esimerkiksi tarve järjestää työ tai työolosuhteet työntekijän henkilökohtaisten edellytysten mukaiseksi.

Laissa ei kuitenkaan mainita sitä, miten työnantajan tulee järjestää työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden tarkkailu.Lakiuudistuksen esitöissä on todettu, että käytännössä menettelytavoista ja vastuista on usein sovittu työpaikan varhaisentuen toimintamallissa.

Työnantajan on työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa otettava huomioon työntekijän ikääntyminen sekä työn fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät (10 §)

Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa tulee työnantajan jatkossa ottaa huomioon työntekijän iän, sukupuolen, ammattitaidon ja muiden henkilökohtaisten edellytysten lisäksi ikääntyminen. Ikääntymisellä ei tarkoiteta tiettyä ikää, vaan vanhenemisen myötä ihmisessä tapahtuvia toimintakyvyn muutoksia. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita muutokset lihasten suorituskyvyssä, hengityselimistössä, motoriikassa ja aistitoiminnoissa.

Muutoksen tarkoituksena on varmistaa eri ikäisiin työntekijöihin liittyvien vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen sekä työuran kaikkien vaiheiden huomioiminen paremmin vaarojen arvioinnissa. Huomioon otettavia asioita voivat olla esimerkiksi puutteellinen valaistus, fyysisesti raskas työ, pitkät työajat, vuorotyö tai työn digitalisoitumisen aiheuttamat osaamisvaatimukset.

Lisäksi jatkossa työnantajan tulee työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa ottaa huomioon pelkkien työn kuormitustekijöiden sijaan työn fyysiset kuormitustekijät sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.

Muutoksella täsmennetään ja selkeytetään työn kuormitustekijöitä sekä korostetaan sekä fyysisten että psykososiaalisten työolosuhteiden huomioimista työn kuormitustekijöitä tunnistettaessa. Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi polvillaan tai kyykyssä työskentely, käsin tehtävät raskaat nostot ja pitkäaikainen istuminen.

Työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi työn yksitoikkoisuus, liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, monen asian tekeminen samaan aikaan,vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä työaikaan nähden ja toistuvat tietoteknisiin työvälineisiin liittyvät epäkohdat, häiriöt ja vaatimukset sekä epäkohdat työyhteisön yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.

Työnantajan tulisikin työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa tunnistaa terveydelle haitalliset työn kuormitustekijät ja, jos niitä ei voi poistaa, arvioida niiden terveydellinen merkitys. Tässä työnantaja voi hyödyntääesimerkiksi työterveyshuollon asiantuntemusta. Samaa asiantuntemusta voi hyödyntää myös työn voimavaratekijöiden vaikutusten selvittämisessä esimerkiksi työterveyshuollon työpaikkaselvityksen muodossa.

Työn kuormitustekijöiden terveysvaaran arviointi edellyttääkin käytännössä myös työssä tai työympäristössä olevien työntekijöiden terveyttä edistävien tekijöiden selvittämistä. Voimavaratekijöitä voivat olla esimerkiksi työyhteisön tai esihenkilön tuki.

Erityistä varaa aiheuttavan työn raskautta koskeva työnantajan velvoite selkeytyy (11 §)

Erityistä varaa aiheuttavaa työtä ja raskautta koskeva työnantajan velvoite muuttuu selkeämmäksi. Jatkossa velvoite on 11 §:ssä seuraava: ”Jos työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa raskaana olevalle, äskettäin synnyttäneelle tai imettävälle työntekijälle, työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin torjuntatoimenpiteisiin. Jos erityistä vaaraa ei voida poistaa, työnantajan on pyrittävä siirtämään työntekijä tälle sopiviin työtehtäviin ajaksi, jolloin työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa.”

Jatkossa velvoitteessa on ilmaistu selkeästi, että raskaana olevan työntekijän lisäksi äskettäin synnyttänyt ja imettävätyöntekijä kuuluvat velvoitteen piiriin. Muutoksen tarkoituksena on myös ilmaista selkeämmin, että työntekijän siirtäminen toisiin tehtäviin ei ole työnantajan ainoa keino puuttua vaaraa aiheuttaviin tekijöihin, vaan työnantajan käytettävissä on myös muita toimenpiteitä vaarojen torjumiseksi.

Työstä tai työolosuhteista raskaana olevalle työntekijälle tai sikiölle aiheutuvaa vaaraa ei laissa tarkemmin yksilöidä, vaan asia selvitetään työn vaarojen arvioinnissa. Esimerkiksi lisääntymisterveysasetuksesta saa tarkempaa tietoa lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä, vaaraa aiheuttavien tekijöiden korvaamisesta ja raskaudensuojelusta.

Erityistä varaa aiheuttavaa työtä koskevassa velvoitteessa on jatkossa mainittu myös asetuksenantovaltuus, jonkanojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan jatkossa antaa tarkempia säännöksiä raskaana olevalle, äskettäin synnyttäneelle tai imettävälle työntekijälle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja niiden tunnistamisesta, altistuksen luonteesta, vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista, tiedottamisesta, ilmoittamisesta sekä torjuntatoimenpiteistä.

Työntekijälle annettavassa opetuksessa ja ohjauksessa on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset, kuten ikääntyminen (14 §)

Työnantajan on työntekijälle annettavaa opetusta ja ohjausta koskien otettava jatkossa huomioon työntekijän ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen lisäksi muut henkilökohtaiset edellytykset. Muutoksen tarkoituksena on täsmentää oikeustilaa, sillä työnantajalta voidaan jo nykyisin edellyttää, että yksilölliset erot otetaan huomioon opetuksessa ja ohjauksessa huolehtimisvelvoitteen perusteella.

Muita henkilökohtaisia edellytyksiä ei ole yksilöity, vaan niitä mainitaan esimerkkeinä työn vaarojen selvittämistä jaarviointia koskevassa lain 10 §:ssä. Näitä ovat esimerkiksi työntekijän nuori ikä, ikääntyminen, kielitaito ja osatyökykyisen työntekijän yksilölliset rajoitteet tai tarpeet.

Muutoksen tarkoituksena myös korostaa vanhenemisen myötä ihmisessä tapahtuvien muutoksien huomioon ottamista opetusta ja ohjausta annettaessa. Lisäksi työnantajan tulee ottaa huomioon ikääntymisen myötä syntyvät oppimiseen liittyvät erityispiirteet. Työnantaja voi esimerkiksi digitaalisten työvälineiden muutostilanteissa huomioida oppimisen edellyttämän ajan tai täydentää annettua opetusta ja ohjausta.

Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työturvallisuus

by
Kommentit pois päältä artikkelissa Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työturvallisuus

Alkukesän aikana on tapahtunut useampi teräasehyökkäys vartijoita ja järjestyksenvalvojia kohtaan. Nämä ovat aiheuttaneet keskustelua yksityisen turvallisuusalan työturvallisuudesta. Turvallisuusalan ammattiliitto on myös korostanut, että työntekijöiden työturvallisuuteen on panostettava.

Tutkimustulokset osoittavat, että katuväkivalta on vähentynyt, mutta väkivalta sekä julkisen että yksityisen turvallisuusalan toimijoita kohtaan on puolestaan lisääntynyt. Vastaava ilmiö on havaittu muissakin länsimaissa.

Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että yksityisen turvallisuusalan toimijat kokevat työväkivaltaa erittäin paljon. Suurin osa koetusta väkivallasta on loukkaavaa käytöstä ja väkivallalla uhkaamista, mutta myös vakavaa fyysistä väkivaltaa joudutaan kohtaamaan, kuten alkukesän ikävät tapaukset osoittavat.

Tässä blogissa tarkastellaan vartijan ja järjestyksenvalvojan työturvallisuuden kehittämistä erityisesti lainsäädännön velvoitteiden näkökulmasta.

Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus

Työturvallisuuslaissa säädetään työnantajan yleisestä huolehtimisvelvollisuudesta. Työnantaja on velvollinen tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Yksityisen turvallisuusalan työtehtävissä työturvallisuusasiat ovat osa ammattitaitoa. Työturvallisuusriskit on huomioitava jokapäiväisissä työtehtävissä.

Työtehtävissä joudutaan toimimaan haastavissa asiakaspalvelutilanteissa ja suorittamaan erilaisia toimenpiteitä, joissa on väkivallan uhka. Lisäksi alalla pääsääntöisesti työskennellään yksin, joten työn luonteen vuoksi on vaara joutua väkivallan kohteeksi tavanomaista suuremmalla todennäköisyydellä.

Yhteistyön merkitys korostuu suunnittelussa

Vartijan ja järjestyksenvalvojan työtehtäviin sekä työympäristöön liittyvät väkivaltariskit on tunnistettava ja selvitettävä, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä. Arviointi tulee toteuttaa yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää hyväksi työpaikan työsuojeluhenkilöstöä ja tarvittaessa myös ulkopuolista asiantuntemusta.

Riskien arvioinnin myötä tunnistetaan mahdollinen väkivallan uhka ja sen muodot, jotka on otettava huomioon työmenetelmien ja työympäristön suunnittelussa. Turvallisuusjärjestelyillä voidaan ennaltaehkäistä väkivallan mahdollisuutta ja väkivaltatilanteen seurauksia.

Suunnittelussa on erittäin tärkeää huomioida myös toimeksiantaja, koska usein alan toimijan työympäristö on juuri asiakaskohteissa. Tämän takia toimeksiantajan turvallisuusratkaisut ovat merkittävä osa kohteessa työskentelevien henkilöiden ja asiakkaiden turvallisuutta.

Turvallisuusohjeisto kuntoon

Arvioinnin jälkeen tulee tehdä kirjallinen turvallisuusohjeisto, joka sisältää toimintaohjeet ja -mallit vaara- sekä väkivaltatilanteiden varalta. Valitettavan usein ohjeet on kuitenkin laadittu yleisille pohjille eikä niissä ole huomioitu oikeasti toimintaympäristön riskejä.

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 82 §:ssä säädetään turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan yleisistä ja erityisistä toimintaohjeista. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan on laadittava yleiset toimintaohjeet kaikkiin vartioimistehtäviin ja järjestyksenvalvojatehtäviin.

Erityiset toimintaohjeet koskien vartioimisaluetta, vartioimiskohdetta tai toimialuetta tulee turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalla olla, jos olot sitä erityisesti edellyttävät.

Nämä kohdekohtaiset toimintaohjeet olisi suositeltavaa laatia yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja toimeksiantajan kanssa. Näin niissä voitaisiin ohjeistaa myös toimenpiteiden perusteista. Siten ne olisivat toiminnallisesti vartijan tai järjestyksenvalvojan oikeusturvan kannalta tärkeitä.

Perehdytys, koulutus ja raportointi

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantajan on perehdytettävä työntekijä työtehtäviin ja turvallisuusjärjestelyihin sekä hankittava työntekijöille työtehtävissä tarvittavat välineet ja varusteet.

Toimintaohjeet on aina pidettävä nähtävillä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan toimipaikoilla, jotta vartijat ja järjestyksenvalvojat pystyvät perehtymään niihin. Ohjeet on myös tarvittaessa pidettävä nähtävillä vartioimisalueilla ja toimialueilla. Vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus perehtyä ohjeisiin.

Olennaista on myös harjoitella käytännössä turvallisuusohjeistuksen toimintamalleja ja valmistautua väkivaltatilanteiden kohtaamiseen. Voimankäytön koulutuksia lisättiin yksityisen turvallisuusalan lakiuudistuksen yhteydessä, mutta ne eivät yksistään ole riittäviä.

Vartijan ja järjestyksenvalvojan tulee huomioida päivittäisessä työskentelyssään väkivaltariskit ja huolehtia omasta työturvallisuudestaan. Varusteiden ja viestintävälineiden tulee olla aina kunnossa, jotta voi tarvittaessa hälyttää apua. Lisäksi suojavarusteiden ja voimankäyttövälineiden kunnosta on pidettävä huolta.

Kaikki väkivaltatilanteet tulisi raportoida ja käsitellä työyhteisössä sovitulla tavalla. Myös tilanteet, joista ei tarvitse laatia tapahtumailmoitusta. Raportointi tuottaa tietoa turvallisuutta uhkaavista ongelmista, jolloin tapauksia voidaan analysoida ja sen perusteella kehittää toimintamalleja.

Jälkihoidon merkitys

Vartijaan ja järjestyksenvalvojaan kohdistunut väkivalta tai sen uhka ovat vakavia asioita, joista saattaa seurata paitsi fyysisiä myös henkisiä vammoja. Henkiset vammat eivät aina ilmene heti, vaan saattavat tulla esiin vasta myöhemmin. Ne voivat olla hoitamattomina pitkäaikaisia.

Työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että jälkihoito käynnistetään viipymättä työterveyshuollon toimesta. Väkivaltateon tai sen uhan aiheuttamia vaikutuksia pyritään vähentämään ja lieventämään, ja helpottamaan työhön paluuta ja työssä selviytymistä.