#Toimeksiantosopimus

Mitä eroa on omavartioinnilla ja vartioimisliiketoiminnalla?

by
Kommentit pois päältä artikkelissa Mitä eroa on omavartioinnilla ja vartioimisliiketoiminnalla?

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 2 §:n 1 kohdan perusteella vartioimisliiketoiminnalla tarkoitetaan ansiotarkoituksessa suoritettavaa ja toimeksiantosopimukseen perustuvaa vartioimistehtävien hoitamista.

Vaatimus ansiotarkoituksesta sulkee talkootyönä suoritetun vartioinnin vartioimisliiketoiminnan määritelmän ulkopuolelle. Arvioitaessa toiminnan perustumista ansiotarkoitukseen, ratkaisevaa on toiminnan tosiasiallinen tarkoitus. Esimerkiksi harjoitettaessa vartiointia ilmaiseksi, jotta myöhemmin saadaan aikaan vastikkeellinen toimeksiantosopimus, on toiminnassa kyse ansiotarkoituksessa tapahtuvasta ja lupaa edellyttävästä toiminnasta.

Lain perusteluissa käytetään talkootyöstä esimerkkinä venekerhon toimintaa. Vastikkeeksi ei lain perusteluiden mukaan katsottaisi sitä, että venekerhon jäsen saa vastapalvelukseksi muilta kerhon jäseniltä veneensä vartiointia jonakin muuna ajankohtana, kuin hän itse on ollut kerhon veneitä vartioimassa. Toisena vastaavana esimerkkinä lain perusteluissa mainitaan yrittäjien talkoorenkaan suorittama partiointi pienteollisuusalueella.

Ansiotarkoitukseen perustumisesta ei ole muodostunut oikeuskäytäntöä. Poliisi ei ole myöskään puuttunut laajempaan katupartiointityyppiseen toimintaan väittäen sitä vartioimisliiketoiminnaksi. Vaikka kyseen omainen toiminta voitaisiin katsoa omaisuuden vartioimiseksi, henkilön koskemattomuuden suojaamiseksi ja rikosten sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi, erottaa sen vartioimisliiketoiminnasta vastikkeettomuus ja varsin todennäköisesti myös seuraavaksi käsiteltävä toimeksiantosopimukseen perustumisen vaatimus.

Vaatimus toimeksiantosopimukseen perustumisesta sulkee omavartioinnin vartioimisliiketoiminnan määritelmän ulkopuolelle. Esimerkiksi, jos vartiointia suorittava henkilö on suoraan työ- tai muussa palvelussuhteessa vartioitavan kohteen tai alueen omistajaan tai haltijaan, ei kyse ole vartioimisliiketoiminnasta.

Omavartioinnissa toimivaltuudet

Omavartiointina vartiointia suorittavilla henkilöillä ei ole yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 15–16 §:ssä vartioimisliikkeen palveluksessa oleville vartijoille säädettyjä toimivaltuuksia eikä oikeutta käyttää voimakeinoja lain 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla eikä kantaa voimankäyttövälineitä lain 18–21 §:ssä säädetyllä tavalla.

Omavartiointi suoritetaan niin sanotuin jokamiehen oikeuksin. Silloin voidaan käyttää rikoslain 4 luvun 4–6 §:ssä (hätävarjelu, pakkotila, voimakeinojen käyttö) ja pakkokeinolain 1 luvun 5.2 §:ssä (itseapu) sekä 2 luvun 2–3 §:ssä (yleinen kiinniotto-oikeus ja voimakeinojen käyttäminen).

Tällaisen toiminnan pitäisikin käytännössä perustua näkyvän vartioinnin mahdollistamaan ennalta estävyyteen. Todetaan selvyyden vuoksi, että vartijalla on toimivaltuuksiensa lisäksi samat, jokamiehelle kuuluvat oikeudet. Jo aiemman lain perustelujen mukaan toimeksiannon tosiasiallinen tarkoitus ei saisi kuitenkaan olla järjestyshäiriötilanteiden hoitaminen jokamiehenoikeuksia käyttäen.

Vartioimisliiketoiminta ja omavartiointi sekä rajanveto muiden yksityisten turvallisuuspalveluiden kanssa

Vartioimisliiketoiminnan määritelmällä on merkitystä edellä todetulla tavalla säädetyn lain soveltamisalan määrittämisessä. Määritelmällä erotetaan toisistaan elinkeinoluvanvarainen ja ilman elinkeinolupaa mahdollinen omavartioiminen.

Omavartiointiin ei sovelleta yksityisistä turvallisuuspalveluista annettua lakia. Yhdessä vartioimistehtävän määritelmän (lain 2 §:n 2 kohta) ja erityisiä vartioimistehtäviä koskevien määritelmien (lain 2 §:n 2–5 kohta) kohtien perusteella erotetaan vartioimisliiketoiminta lain 2 §:n 10 kohdassa tarkoitetusta järjestyksenvalvontatoiminnasta ja lain 2 §:n 16 kohdassa tarkoitetusta turvasuojaustoiminnasta.

Kyseiseen jakoon perustuu myös lain lukujen jako. Vartioimisliiketoiminnasta säädetään lain 2 luvussa, järjestyksenvalvontatoiminnasta 3 luvussa ja turvasuojaustoiminnasta 5 luvussa. Kaikkia edellä mainittuja tehtäviä voidaan suorittaa, jos toimijalla on turvallisuusalan elinkeinolupa kaikkiin tehtäväkokonaisuuksiin. Lupa voidaan myöntää myös vain osaan tehtävistä (rajoitettu turvallisuusalan elinkeinolupa, lain 69 §).

Luvasta riippumatta lainsäätäjä on tarkoittanut, että niitä tehtäviä, jotka on säädetty nimenomaisesti järjestyksenvalvontatehtäviksi, suoritettaisiin osana järjestyksenvalvontatoimintaa eikä vartioimisliiketoimintana. Jakoon perustuu siten myös se, tuleeko tehtävää suorittavalla henkilöllä olla voimassa oleva vartijakortti, järjestyksenvalvojakortti, poliisin ja rajavartiolaitoksen apuna suoritettavien järjestyksenvalvontatehtävien osalta molemmat edellä mainitut kortit tai turvasuojaajakortti.

Määritelmän perusteella erotetaan vartioimisliiketoiminta myös lain 83 §:ssä viitatuista muussa voimassa olevassa lainsäädännössä säännellyistä yksityisen turvallisuusalan tehtävistä (esim. turvatarkastustehtävät). Määritelmä on keskeinen myös erotettaessa vartioimisliiketoiminta turvallisuusviranomaisten tehtävistä.

Yksityisen turvallisuusalan toimeksiantosopimukset

by
Kommentit pois päältä artikkelissa Yksityisen turvallisuusalan toimeksiantosopimukset

Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistuksen myötä elinkeinolupa laajenee. Siirtymäsäännös umpeutuu tämän vuoden lopussa, joten useat alan toimijat ovat hankkineet turvallisuusalan elinkeinolupia. Tämän myötä on herännyt keskustelua toimeksiantosopimuksista erityisesti turvasuojaustoiminnan osalta. Tässä blogissa tarkastelemme yhdessä Vesa Ellosen kanssa toimeksiantosopimuksiin liittyvää sääntelyä. 

Toimeksiantosopimuksen laatimisvelvollisuus

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 73 §:ssä säädetään toimeksiantosopimuksen laatimisvelvollisuudesta. Lain perusteluiden mukaan toimeksiantosopimus on laadittava lähtökohtaisesti aina, kun kyseessä on turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttävä toiminta.

Toimeksiantosopimuksen osapuolina ovat turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija ja palvelut ostava loppuasiakas. Pääsääntöisesti jokaisesta toimeksiannosta on laadittava kirjallinen sopimus ennen tehtäviin ryhtymistä. Sopimuksen tarkoituksena on lisätä sekä palvelujen ostajan että myyjän oikeusturvaa ja helpottaa viranomaisvalvontaa.

Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan on säilytettävä sopimus kuuden vuoden ajan toimeksiannon päättymisestä. Kun tietojen tallentamisessa käytetään automaattista tietojenkäsittelyä, on valvonnassa tarvittavien tietojen oltava saatavina selväkielisinä.

Toimeksiantosopimuksen vähimmäissisältö

Toimeksiantosopimukselle on säädetty vähimmäissisältö yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa valtioneuvoston asetuksen 17 §:ssä. Toimeksiantosopimuksessa on mainittava ainakin seuraavat tiedot:

  1. toimeksiantajan nimi ja osoite;
  2. turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan nimi ja osoite;
  3. turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttävät tehtävät, joita sopimus koskee;
  4. vartioimisalueet ja vartioimiskohteet, jos sopimus koskee vartioimistehtävää;
  5. järjestyksenvalvojan toimialueet, jos sopimus koskee järjestyksenvalvontatehtävää;
  6. toimeksiannosta suoritettava korvaus tai korvauksen määräytymisperusteet riittävästi yksilöitynä; sekä
  7. toimeksiannon alkamispäivä ja voimassaoloaika.

Asetuksen vähimmäissisältö poikkeaa vain 3–5 kohtien osalta muista yritysten keskenään tekemistä palvelusopimuksista tai palveluntarjoajan ja kuluttajan tai julkisyhteisön palvelujen hankinnasta palveluntarjoajan kanssa tekemästä sopimuksesta.

Kohdassa 3 tarkoitetussa tehtävän määrittelyssä olisi hyvä käyttää yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 2 §:ssä olevia määritelmiä, mikäli mahdollista. Lakisääteiset määritelmät vähentävät virheiden mahdollisuuksia myös viranomaisvalvonnan osalta. Määritelmien käyttäminen puolestaan tarjouskilpailuissa edesauttaa hankittavien palveluiden yksilöimistä.

Kohdassa 4 tarkoitetut vartioimisalueet tulisi mahdollisuuksien mukaan yksilöidä kirjallisesti nimeämällä esimerkiksi kiinteistö tai kiinteistöt, joissa vartioimistehtävää suoritetaan. Mikäli toimeksiantosopimukseen olisi lisättävissä karttaliite, voisi se selkiyttää vartioimisalueen yksilöimistä. Myös useammista vartioimisalueista voidaan sopia yhdellä toimeksiantosopimuksella samanaikaisesti.

Eri toimeksiantajien kanssa voi olla voimassa useita toimeksiantoja, joita toteutetaan peräkkäin, jopa lähes samanaikaisesti. Näin on usein esimerkiksi hälytysvartiointi- tai piirivartiointitehtävissä. Myös vartioimiskohteet tulisi yksilöidä mahdollisimman tarkasti. Vartioimiskohteet vaihtelevat tehtävälajeittain.

Kohdassa 5 tarkoitetut järjestyksenvalvojan toimialueet on määritelty tyhjentävästi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 26 §:ssä ja 28 §:ssä. Muualle järjestyksenvalvojia ei saa sopia asetettavaksi. Vaikka osapuolilla on laaja sopimusvapaus, on toimeksiantosopimusta koskevan lakisääteisen vaatimuksen eräs tarkoitus erottaa sovitut palvelut yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 5 §:ssä kielletyistä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä koskevista tehtävistä.

Toimeksiantosopimukset turvasuojaustoiminnassa

Hyväksymistä edellyttävän turvasuojaustoiminnan osalta alan toimijat eivät ole perinteisesti laatineet toimeksiantosopimuksia, koska niitä ei ole aiemmin vaadittu. Suuri osa tehtävistä on hyvin pieniä asennustehtäviä, kuten yksittäisen murtohälytysjärjestelmän liikeilmaisimen korjaaminen. Elinkeinoluvan myötä jatkossa täytyy huomioida toimeksiantosopimukseen liittyvät lain vaatimukset, koska sen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus turvallisuuspalvelurikkomuksena.

Vaikka lain perusteluissa asiaa ei mainita, ei viranomainen voine edellyttää erillisen toimeksiantosopimuksen sopimista, mikäli asetuksessa määritelty vähimmäissisältö sisältyy johonkin muuhun osapuolten välillä allekirjoitettuun, osapuolia velvoittavaan sopimukseen. Siten kysymys ei voi olla esimerkiksi aiesopimuksesta.

Sitova esisopimus, tai esimerkiksi puitesopimus, jonka mukaiset palvelun hankinnat vahvistetaan esimerkiksi sähköpostilla, täyttänee oikea-aikaisesti tehtynä ja asetuksen vähimmäissisällön sisältävänä lain vaatimukset. Suomessa sitova sopimus syntyy myös tarjouksen ja sen hyväksyvän vastauksen perusteella. Mikäli tarjous sisältää asetuksen vähimmäissisällön, olisi tarjoukseen annetun hyväksyvän vastauksen katsottava sinetöivän sopimuksen. Tarjous ja sen hyväksyvä vastaus voidaan antaa myös sähköpostilla.

Turvasuojaustoiminnan harjoittajan olisi suositeltavaa ottaa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla voidaan helposti hallinnoida tarjouksia, tilauksia ja sopimuksia. Tämä helpottaa jatkossa sisäistä valvontaa ja vuosi-ilmoituksen tekoa valvontaviranomaiselle.

Poikkeukset toimeksiantosopimuksien laatimisvelvollisuudessa

Poikkeuksena toimeksiantosopimuksen laatimisvelvollisuudesta on alihankintatapaukset, joissa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija antaa tehtävän kokonaan tai osaksi toisen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan suoritettavaksi. Toimeksiantosopimus on kuitenkin tällöinkin laadittava tehtävän suorittamisen toisen hoidettavaksi antaneen turvallisuusalan elinkeinoluvanhaltijan ja loppukäyttäjän välillä.

Tämän osalta täytyy muistaa, että toimeksiantosopimuksen osapuolena olevan turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava tällaisesta tehtävän antamisesta toimeksiantajalle ennen tehtävän aloittamista tai viimeistään toisena arkipäivänä tehtävän aloittamisesta.

Toinen poikkeustapaus on tilanne, jossa toimeksiantosopimusta ei tehtävien kiireellisyyden vuoksi voida tehdä ennen tehtäviin ryhtymistä. Tällöin se voidaan tehdä viimeistään toisena arkipäivänä tehtäviin ryhtymisestä. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta voi olla kiireellinen toimeksianto, joka otetaan vastaan yöllä.