Pelastuslaki muuttuu 1.1.2024. Uudella pelastuslain muuttamisesta annetulla lailla (436/2023) lakiin lisätään esimerkiksi säännökset siviilivalmiusneuvottelukunnasta (auttaa sisäministeriötä pelastustoimen kehittämisessä) ja rakennushankkeen aikana tehtävien palotarkastusten edellytyksistä sekä pelastuslain mukaisia tiedonsaantioikeuksia, rekisterisäännöksiä, määritelmiä ja termejä täsmennetään sekä täydennetään.

Myös pelastuslain palovaroittimia koskevaa 17 §:ää tarkennetaan. Tarkennuksella selkeytetään palovaroittimia koskevia vastuukysymyksiä ja parannetaan asumisturvallisuuden edellytyksiä. Palovaroittimia koskeva uudistus tulee kuitenkin voimaan vasta vuonna 2026.

Pelastuslakiuudistuksen tarkoituksena on, että pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky sekä voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet, pelastusviranomaisten johto- ja tilannekeskuskokonaisuus yhtenäistetään sekä huolehditaan sen kytkeytymisestä muiden viranomaisten johto- ja tilannekeskuksiin.

Asuntojen palovaroittimia koskevien muutosten tavoitteena on puolestaan velvoitteiden nykyistä parempi toteutuminen ja sääntelyn selkeyttäminen sekä tilanteen parantaminen niin, että jatkossa lähtökohtaisesti kaikissa asunnoissa olisi toimivat palovaroittimet.

Palovaroittimet säädettiin pakolliseksi vuonna 1999. Velvoitetta täsmennettiin vuonna 2004 kohdistamalla palovaroittimen hankintavelvollisuus huoneiston haltijalle. Majoitustiloissa, hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa vastaava velvoite on toiminnanharjoittajalla.

Palovaroittimista säädetään myös rakennusten paloturvallisuudesta annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (848/2017), jonka 38 §:n mukaan asuntojen, majoitustilojen, hoitolaitosten, päivähoitolaitosten, päiväkotien ja muiden varhaiskasvatuksen tilojen sekä koulujen on oltava varustettu tarkoituksenmukaisella laitteistolla, joka varhaisessa vaiheessa ilmoittaa alkavasta palosta. Tämä vaatimus voidaan täyttää sähköverkkoon kytketyllä palovaroittimella, paloilmoittimella tai hätäkeskukseen kytketyllä paloilmoittimella.

Rakennuksen omistajan tulee huolehtia palovaroittimien hankinnasta (17 § 1 momentti)

Lakiuudistuksen jälkeen rakennuksen omistaja (nykyisin huoneiston haltija) on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia.

Rakennuksen omistajalla tarkoitetaan lain esitöiden mukaan muun muassa asunto-osakeyhtiötä, asumisoikeusyhteisöä ja vuokratalon omistajaa. Esimerkiksi uusiin asuinrakennuksiin asennetaan sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet jo rakentamisvaiheessa, jolloin ne ovat osa rakennuksen yhteistä sähköjärjestelmää.

Lain esitöissä on todettu, että tulipalon havaitseminen ja paikallaolijoiden varoittaminen voidaan toteuttaa erilaisilla teknisillä ratkaisuilla, kuten paloilmoittimella. Palon mahdollisimman aikainen havaitseminen edellyttääkin yleensä savu- ja palokaasuihin reagoivien ilmaisimien käyttöä.

Erityisryhmät tulee myös ottaa huomioon esimerkiksi niin, että varoitus annetaan tarvittaessa muutenkin kuin äänimerkillä. Hoitolaitoksissa voi joissain tapauksissa olla tarpeen, että laitteen antama varoitusääni ohjataan tiloihin, joista henkilökunta sen kuulee ja voi ryhtyä toimenpiteisiin hoidettavien varoittamiseksi ja pelastamiseksi.

Majoitustiloissa ja pelastuslain 18 §:ssä tarkoitetuissa hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa palovaroittimien ja muiden laitteiden hankkiminen on edelleen kuitenkin toiminnanharjoittajalla.

Rakennuksen omistajan tulee huolehtia palovaroittimien toimintakunnosta (17 § 2 momentti)

Rakennuksen omistajan tulee jatkossa huolehtia myös siitä, että palovaroittimet ja muut laitteet pidetään toimintakunnossa. Huoneiston asukkaan on viipymättä ilmoitettava omistajalle palovaroittimien ja muiden laitteiden vioista.

Kunnossapitovastuu on siten rakennuksen omistajalla. Asukas vastaa puolestaan siitä, että hän ilmoittaa omistajalle palovaroittimien ja muiden laitteiden vioista, kuten pariston loppumisesta, heti vian havaittuaan. Asukkaalla tarkoitetaan esimerkiksi taloyhtiöiden asukkaita ja vuokralle annetun pientalon asukkaita.

Palovaroittimen toimintakunnossa pitäminen tarkoittaa lain esitöiden perusteella pariston vaihtamista ja palovaroittimen uusimista, kun sen käyttöikä päättyy tai jos se vikaantuu. Korjaavat toimet on tehtävä viipymättä. Täytyy muistaa, että myös sähköverkkoon kytketyissä palovaroittimissa on paristo varmentamassa varoittimen toimintaa.

Paristojen vaihto on tarkoituksenmukaista tehdä säännöllisesti ja palovaroittimien uusiminen suunnitellusti. Huomioida tulee myös, että palovaroittimen käyttöikä on yleensä enintään kymmenen vuotta.

Majoitustiloissa ja pelastuslain 18 §:ssä tarkoitetuissa hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa palovaroittimien ja muiden laitteiden toimintakunnosta huolehtimisvastuu on kuitenkin toiminnanharjoittajalla.

Rakennuksen omistajan oikeus päästä huoneistoon velvollisuuden toteuttamista varten (17 § 4 momentti)

Rakennuksen omistajalla tai hänen edustajallaan on oikeus päästä huoneistoon, kun se on välttämätöntä palovaroittimen hankinta- ja kunnossapitovelvollisuuden toteuttamista varten. Käynti huoneistossa on kuitenkin järjestettävä huoneiston haltijalle sopivana aikana kohtuullisen ajan kuluessa, jollei työn kiireellisyys tai laatu muuta vaadi.

Säännös vastaa, mitä eräissä voimassa olevissa asumista koskevissa laeissa säädetään rakennuksen omistavan tahon tai sen edustajan oikeudesta tietyissä tapauksissa päästä asuntoon.

Nyt säädetyn velvoitteen tarkoitus on kuitenkin koskea kaikkia asuntoja ja asumismuotoja silloinkin, kun velvoitteesta ei ole säädetty erikseen asumismuotoa koskevassa erityislainsäädännössä.

Uudistuksen vaikutukset ja siirtymäaika

Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuun siirtäminen rakennuksen omistajan vastuulle merkitsee uutta velvoitetta suurelle osalle asuinrakennusten omistajia. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti asunto-osakeyhtiöihin ja muihin vastaaviin yhteisöihin, joissa palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus vaikuttaa myös naapuriasuntojen paloturvallisuuteen.

Vaikutukset riippuvat siitä, onko asunnoissa ennestään paristopalovaroittimet vai sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Lisäksi asuntojen määrällä ja koolla sekä rakennuksen omistajuudella on merkitystä. Esimerkiksi omakotitalossa asunnon haltija on usein myös rakennuksen omistaja, jolloin lakiuudistus ei aiheuta toimintatapojen muutoksia tai taloudellisia vaikutuksia. Vastaavasti on myös, jos rakennuksessa on jo sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet.

Lakiuudistus parantaa rakennusten paloturvallisuutta esimerkiksi siten, että taloyhtiössä asukkaan kykenemättömyys vaihtaa palovaroitinta tai sen paristoa ei aiheuta enää vaaratilanteita, kun vastuu on rakennuksen omistajalla. Lisäksi tulee muistaa, että lakiuudistus koskee myös vapaa-ajan asuntoja.

Palovaroittimia koskevaan uudistukseen laadittiin kahden vuoden siirtymäsäännös, jotta rakennusten omistajille, kuten taloyhtiöille, jää aikaa suunnitella muutosta. Lain esitöissä on korostettu, että esimerkiksi jos asunnoissa on paristopalovaroittimet, taloyhtiöllä ei monesti ole tietoa, millaiset varoittimet asunnoissa on tai onko niitä riittävä määrä. Toimintakunnosta huolehtimisen kannalta onkin helpompaa, jos asunnoissa on taloyhtiön hankkimat ja asentamat palovaroittimet, jolloin ne ovat samanlaiset ja samanikäiset kaikissa asunnoissa.