#standardisointi

Yksityisen turvallisuusalan uusi päästandardi on julkaistu

by
Kommentit pois päältä artikkelissa Yksityisen turvallisuusalan uusi päästandardi on julkaistu

Euroopan komissio on tehnyt toimenpiteitä turvallisuusalan sisämarkkinoiden kehittämiseksi, koska eurooppalaiset alan toimijat ovat edelleen johtavassa asemassa kansainvälisesti useilla turvallisuussektoreilla. Komissio on tarjonnut rahoitusta innovatiivisen ja kilpailukykyisen turvallisuusalan edistämiseksi, jonka myötä voidaan vahvistaa Euroopan unionin turvallisuusalan asemaa kansainvälisillä markkinoilla.

Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi komissio on tukenut muun muassa standardien ja sertifiointimenettelyn yhdenmukaistamista, koska alan sääntelyn harmonisointi on osoittautunut hankalaksi. Tämän takia eurooppalaisen standardisointijärjestön CEN:n johdolla on valmisteltu yksityisen turvallisuusalan standardisointia jo vuodesta 2015, kun aiheen ympärille perustettiin tekninen komitea (CEN/TC 439 Private security services). Teknisen komitean tehtävänä on ollut kehittää sekä vanhoja jo olemassa olevia standardeja että suunnitella varsinainen päästandardi, jota olen tarkastellut aiemmassa blogissa.

Päästandardi julkaistiin heinäkuussa

CEN julkaisi heinäkuussa yksityisen turvallisuusalan uuden päästandardin: EN 17483-1:202 Private security services – Protection of critical infrastructure – Part 1: General requirements. Päästandardin päälle tulee rakentumaan alaa koskeva uusi standardisarja tulevaisuudessa.

Tavoitteena onkin saattaa kaikki alan olemassa olevat standardit samaan kokonaisuuteen, joka täydentää EU:n ja jäsenvaltioiden kansallista sääntelyä sekä täyttää mahdollisia aukkoja laadukkaiden turvallisuuspalveluiden tarjoamisessa. Osassa jäsenvaltioita on vasta kehitetty viime vuosina alan sääntelyä. Eurooppaan halutaan luoda yhteiset kriteerit – rima, joka tulee ylittää tarjottaessa turvallisuuspalveluita.

Suomen näkökulmasta standardin vaatimukset eivät tule aiheuttamaan alan toimijoille suuria haasteita, koska meillä on moni asia jo säädelty lakisääteiseksi velvoitteeksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa.

Olemme olleetkin aktiivisesti mukana standardin valmistelussa SFS:n standardisointiryhmän (SFS/SR 230 Yksityiset turvallisuuspalvelut) kanssa, kun ryhmä vastaa Suomen kannanotoista standardiehdotukseen ja huolehtii tarvittavien asiantuntijoiden nimeämisestä työryhmiin sekä ottaa osaa kokouksiin.

Suomi vastusti työkohdeäänestyksessä 

Standardin valmistelussa on ollut eurooppalaisen yksityisen turvallisuusalan liitolla (Confederation of European Security Services, CoESS), saksalaisilla ja itävaltalaisilla alan toimijoilla iso rooli, kun he ovat pienessä työryhmässä valmistelleet luonnosta jo keväästä 2017. Silloin työkohde hyväksyttiin komitean esityökohteeksi.

Tämän takia olemme osallistuneet aktiivisesti komitean kokouksiin ja tehneet aktiivisesti lausuntoja, jotta myös muiden CEN:n jäsenmaiden ja alan toimijoiden näkemys on saatu tuotua paremmin esille, koska kyseessä on alan kannalta hyvin merkittävä päästandardi.

Äänestimme muun muassa standardiluonnoksen virallisessa työkohdeäänestyksessä sitä vastaan keväällä 2019. Standardiluonnos sai tuolloin kuitenkin taakseen riittävän määräenemmistön, kun yhdeksän valtiota äänesti sen puolesta ja kolme vastaan. Vastustimme standardiluonnosta, koska meidän mukaamme olisi ollut järkevämpää tehdä alan ohjeistusstandardi vaatimusstandardin sijaan. Vaatimuksia luetteleva standardi on tiukempi kuin ohjeistusstandardi. Näkemyksemme mukaan ohjeistusstandardi olisi soveltunut paremmin lainsäädännöllisesti hajanaiseen eurooppalaisten valtioiden muodostamaan sääntelykokonaisuuteen.

Standardiluonnos oli avoimella lausuntokierrokselle kesällä 2020. Tuolloin äänestimme sen puolesta, jonka myötä standardi on sittemmin julkaistu  ja vahvistettu kaikissa CEN:n jäsenmaissa yleiseurooppalaisena EN-standardina. Kaikki tämän standardin kanssa mahdollisesti ristiriidassa olleet kansalliset standardit tulivat samalla kumotuksi.

Standardointityö jatkuu ja kyseessä sertifioitava standardi

Uusi päästandardi luo nyt hyvän pohjan jatkaa standardointityötä, jossa edistetään korkealaatuisia yksityisen turvallisuusalan palveluita ja tuetaan toimeksiantajia laadukkaiden palveluntarjoajien arvioimisessa.

Kyseessä on sertifioitava standardi, jossa vaatimuksena on alan tyypillisten vaatimusten lisäksi vaatimuksia erityisesti johtamiseen, laadunhallintaan, riskienhallintaan, työturvallisuuteen, tietoturvaan ja jatkuvuudenhallintaan liittyen. Näiden vaatimusten osalta viitataan ISO-standardeihin, kuten ISO 9001, ISO 31000, ISO 45001, ISO 27001 ja ISO 22301.

Jatkossa erityisesti kriittisen infrastruktuurin ympäristössä toimivien yksityisen turvallisuusalan palveluntarjoajien on hankittava sertifiointi, kun toimeksiantajat alkavat niitä vaatimaan. CEN:n tekninen komitea on myös pyytänyt kannanotossaan ehdotuksesta direktiiviksi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä, että vain sertifioidut palveluntarjoajat voisivat tarjota yksityisiä turvallisuuspalveluita kriittisessä infrastruktuurissa. Tätä tarkoitusta varten direktiivillä olisi pantava täytäntöön yksityisten turvallisuusalan toimijoiden tehokas laadunvalvonta ja edistettävä standardien käyttöä tätä tarkoitusta varten.

Yksityisen turvallisuusalan standardit kehittyvät

by
Kommentit pois päältä artikkelissa Yksityisen turvallisuusalan standardit kehittyvät

Yksityinen turvallisuusala on voimakkaasti erityissäännelty toimiala. Esimerkiksi Euroopassa toimialan sääntely on toteutettu erityislainsäädännöllä ja useissa valtioissa toimialan sääntelyä on uudistettu 2000-luvun aikana, kun toimiala on kasvanut ja kehittynyt voimakkaasti.

Euroopan unionissa on ollut pyrkimyksiä yksityisen turvallisuusalan harmonisointiin, mutta sääntelyerot ovat kuitenkin suuria, joten unionin tavoitteet toimialan sääntelyn harmonisoinnista tulee olemaan erittäin hankala toteuttaa. Edes Yhdysvalloissa, Kanadassa tai Australiassa ei ole pystytty yhdenmukaistamaan toimialan sääntelyä.

Tämän takia on järkevämpää hyödyntää standardisointia, koska standardit auttavat paremmin organisaatioita pysymään kehityksen tahdissa ja ennakoimaan tulevaa kehitystä. Lainsäädännön uudistaminen on aina hidas prosessi. Lisäksi standardeilla on tärkeä rooli tehokkuuden ja laadun parantamisessa sekä asiakkaiden luottamuksen kasvattamisessa.

Standardisoinnista

Standardit ovat organisaatioille yhteistä tietoa hyvistä käytännöistä. Standardit laaditaan aina konsensushengessä yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja ovat tehokas tapa levittää sekä soveltaa tietoa.

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (myöh. SFS) on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on jäsenenä kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä (European Committee for Standardization).

SFS huolehtii siitä, että Suomeen luodaan standardikokoelma, joka vastaa kansallisia tarpeita ja sisältää kansainvälisten sekä eurooppalaisten sopimusten edellyttämät kansalliset standardit. Lisäksi SFS ohjaa ja koordinoi kansallista standardisoimistyötä sekä vahvistaa kansalliset standardit.

Yksityisen turvallisuusalan standardit

Yksityisen turvallisuusalan standardisointia toteutetaan tällä hetkellä lähinnä CENissä. Siellä on tällä hetkellä kolme seuraavaa voimassa olevaa standardia:

  1. EN 15602:2008: Security service providers – Terminology
  2. EN 16082:2011: Airport and aviation security services
  3. EN 16747:2015: Maritime and port security services

Ensimmäisessä standardissa on määritelty yksityisten turvallisuuspalveluiden tarjoajien ja toimialan yleiset termit. Toisessa ja kolmannessa standardeissa on kyse lentokenttien, ilmailun, satamien ja merenkulun turvallisuuspalvelujen tarjoajan turvallisuusvaatimuksista, jotka koskevat muun muassa organisaatiota, prosesseja, henkilöstöä ja laadunhallintaa.

CENin standardisointikomiteassa suunnitellaan toimia terminologiastandardin (EN 15602:2008) päivittämiseksi, koska se on jo vuodelta 2008. Lisäksi toisena erittäin mielenkiintoisena työkohteena valmistellaan uutta standardia otsikolla: ”Provision of private security service for the protection of critical infrastructure – Part 1: Basic requirements”. Molemmat työkohteet ovat olleet esivalmisteluvaiheessa, joten niitä ei ole vielä rekisteröity virallisiksi työkohteiksi ennen kuin niistä on järjestetty tähän valmisteluun perustuva aktivointiäänestys.

Suomen työryhmä ja äänestys

Olemme aiemmin seuranneet epävirallisessa työryhmässä työkohteena olevien standardien etenemistä. Meitä on erityisesti kiinnostanut jälkimmäinen työkohde. SFS:n asiantuntija Janne Kalli osallistui komitean vuosikokoukseen viime vuonna, jossa päätettiin, että standardiluonnoksesta järjestetään työkohteen aktivointia koskeva äänestys alkuvuonna 2019.

Tämän myötä järjestyimme virallisesti kansallisesti ja perustimme standardisointiryhmän. Ryhmä vastaa Suomen kannanotoista standardiehdotukseen ja huolehtii tarvittavien asiantuntijoiden nimeämisestä työryhmiin sekä ottaa osaa kokouksiin.

Työkohteen aktivointiäänestys järjestettiin keväällä, ja tämä meni läpi. Käytännössä standardi otti yhden byrokraattisen askeleen eteenpäin kohti täysimääräistä EN-standardia. Tällä hetkellä voimme olettaa, mikäli kaikki menee suunnitellusti, että standardi valmistuu vuoteen 2021 mennessä.

Sitä ennen standardiluonnoksen on kuitenkin läpikäytävä byrokraattinen prosessi, joka sisältää lisää äänestyksiä ja kommentointikierroksia. Standardin on saatava jokaisessa äänestysvaiheessa riittävä määräenemmistö ääniä taakseen.

Standardiluonnoksesta

Tämä yksityisen turvallisuusalan standardiluonnos on hyvin merkittävä, sillä se tulee valmistuessaan olemaan tyypillinen standardiperheen päästandardi. Se tulee luomaan horisontaalisen rakenteen ja kasvualustan muille spesifisimmille standardeille, jotka täydentävät standardia vertikaalisesti.  Päästandardi antaa siis puitteet ja periaatteet siinä missä jotakin toimialaa käsittelevä standardi antaa sille konkreettisemman substanssin.

Näin ollen tämä ja seuraava vuosi tulee olemaan erittäin hedelmällista aikaa vaikuttamistyölle, kun standardiluonnosta ruvetaan työstämään. Lisäksi siitä tullaan myöhemmin pyytämään lausuntovaiheessa kommentteja ja kehitysehdotuksia sekä alan toimijoilta että sidosryhmiltä, koska on tärkeää huomioida paikalliset olosuhteet ja mahdolliset erityistarpeet.

Standardiluonnoksen eteneminen on hyvin positiivinen asia sekä alan toimijoille että toimeksiantajille, koska se tulee helpottamaan kaikki osapuolien elämää jatkossa. Lisäksi luonnoksen vaatimukset eivät tule aiheuttamaan alan toimijoille mitään suuria haasteita, koska meillä on monia asia jo säädelty lakisääteiseksi velvoitteeksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa.