Avainsana: Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistus
-

Yksityisetsivätoiminnan huomioiminen lainsäädännön kehittämisessä
Presidentti Risto Ryti allekirjoitti asetuksen yksityisetsivän ammatista 11.2.1944. Asetus annettiin toisen maailmansodan pyörteissä jatkosodan ollessa käynnissä. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19.9.1944. Sotasyyllisenä tuomitun kansallissankarimme Rytin vahvistaman asetuksen ydinajatus on voimassa edelleen. Yksityisetsivän tehtävänä on asiakkaansa toimeksiantosopimukseen perustuen usein ennalta estää tai paljastaa rikoksia. Yksityisetsivältä edellytetään nuhteettomuutta ja luotettavuutta. Tehtävät tulee puolestaan suorittaa hyvin pitkälle jokamiehen oikeuksin.…
-

Putkaa ja teiseriä
Järjestyksenvalvojien uutisoitiin käyttäytyneen väkivaltaisesti kohdehenkilöitänsä kohtaan pääradan varrella Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Samoihin aikoihin kauppakeskuksessa kiinniottotilanteen yhteydessä menehtyi järjestyksenvalvojien voimankäytön kohdehenkilö. Sisäministeriö on asettanut työryhmän, joka arvioi yksityisen turvallisuusalan ohjausta, valvontaa ja koulutusta. Sisäministeriön tarkoituksena on siis suomalaiseen tapaan etsiä ”syyllinen” ja hoitaa ainakin näennäisesti varsinaisen ongelman reunoilla olevia asioita. Tapahtumien juurisyitä ei ainakaan työryhmän…
-

Järjestyksenvalvontatoiminnan sääntelyn toimivuus
Ensimmäiset järjestyksenvalvontatoimintaa koskevat säännökset ovat jo vuodelta 1924, jolloin säädettiin julkisista huveista maaseudulla annettu asetus. Siinä säädettiin järjestysmiehen tehtävistä ja toimivaltuuksista. Järjestysmiehiä koskevat säännökset saatiin lain tasolle vuonna 1930 säädetyllä huvitilaisuuksien järjestysmiehistä annetulla lailla. Järjestysmiesten toimivaltuuksia laajennettiin vuonna 1933 järjestyksen ja turvallisuuden tehostamiseksi annetussa laissa. Nämä molemmat lait kumottiin vuonna 1969 julkisista huvitilaisuuksista annetulla lailla.…
-

Yksityisen turvallisuusalan toimijoiden näkemyksiä alan lakiuudistuksesta
Lainvalmistelun ja erityisesti vaikutusten arviointien laadusta on keskusteltu julkisuudessa. Lain vaikutusten niin etukäteinen arviointi kuin jälkikäteinen seuranta on perinteisesti ollut vähäistä Suomessa. Puutteelliset lain vaikutusten arvioinnit ja lain toimeenpanon vaatimien resurssien arvioinnit johtavat sääntelyhäiriöiden lisääntymiseen ja lisäävät yhteiskunnan kustannuksia. Lainsäädäntöä joudutaan tämän takia vähän väliä uudistamaan, kuten yksityisellä turvallisuusalalla on käynyt 2000-luvulla. Viimeisimpänä yksityisistä turvallisuuspalveluista…
