Vartioimisliikkeillä on pitkät perinteet Suomessa. Saksalainen Friedrich Thelen perusti ensimmäisen vartioimisliikkeen Suomen Vartioimis ja Sulkemis Oy:n vuonna 1922. Vartioimisliikkeitä alkoi tulla markkinoille 1930-luvun loppupuolella ja 1940-luvun alkupuolella. Vartioimisliikkeistä annettu asetus tuli voimaan 1944, joten yksityisen turvallisuusalan sääntelyllä on pitkät perinteet Suomessa.

Vartioimisliikkeiden lukumäärä kasvoi tasaisesti ja 1970-luvun loppupuolella oli jo 150 vartioimisliikettä. Pääosa näistä vartioimisliikkeistä oli varsin pieniä yrityksiä, jotka työllistivät vain muutamia henkilöitä. Yleensä nämä olivat vielä perheyrityksiä, joten tästä on jäänyt alalle sanonta, että isä, poika ja susikoira.

Koirat olivat vuosikymmeniä vartijoiden mukana, kun he suorittivat vartiointitehtäviä. Sääntelyä ei siis ollut, joten vartijoiden mukana kulki kaikenlaisia ja rotuisia koiria. Silloin vain pienellä osalla koirista oli varsinainen koulutus. Koirien keskeisenä tehtävänä oli havaita, että onko vartiointikohteessa henkilöitä. Lisäksi osa vartioimisliikkeistä vuokrasi koiria yöajaksi muun muassa tehdasalueille.

Nykyään koirat ovat hyvin harvinaisia yksityisellä turvallisuusalalla. Tämän takia tarkastelemme tässä blogissa yhdessä Vartijakoirayhdistyksen puheenjohtaja Pauli Mäen kanssa, että minne hävisi susikoira ja kuinka koiria voisi hyödyntää monipuolisemmin eri tehtävissä.[1]

Yksityisen turvallisuusalan sääntelyn kokonaisuudistuksen vaikutukset

Yksityisen turvallisuusalan sääntelyn ensimmäinen varsinainen kokonaisuudistus toteutettiin 2000-luvun alussa. Tämän myötä yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki, joka kumosi vartioimisliikelain, tuli voimaan vuonna 2002. Lakiuudistusta voidaan pitää tietynlaisena käännekohtana, jolla on ollut vaikutusta toimialan kehitykseen. Lakiuudistuksen myötä koirat lähes hävisivät kokonaan yksityiseltä turvallisuusalalta, kun sääntelyä tiukennettiin. Käytännössä vartioimisliikkeillä oli käytössä vain yksittäisiä hyväksyttyjä koiria.

Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistuksien osalta toinen merkittävä uudistus toteutettiin 2010-luvulla, joka tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 21 §:ssä säädetään koiran mukana pitämisestä vartiointitehtävissä ja 51 §:ssä puolestaan järjestyksenvalvontatehtävistä.

Koiran mukana pitäminen vartiointitehtävissä

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 21 §:n mukaan vartija saa pitää tehtävissä mukanaan koiraa, joka on hänen ohjauksessaan hyväksytysti suorittanut Poliisiammattikorkeakoulun asettamat vaatimukset täyttävän tottelevaisuustarkastuksen. Lisäksi edellytetään, että koira on vähintään kaksi mutta enintään 10 vuotta vanha, on rekisteröity ja tunnistusmerkitty siten, että se on luotettavasti yksilöitävissä, on hänen hallittavissaan sekä ei ole ominaisuuksiltaan osoittautunut sopimattomaksi vartioimistehtävissä mukana pidettäväksi. Vartija saa pitää säädetyt edellytykset täyttävää koiraa mukanaan vartioimistehtävässä kaksi vuotta hyväksymisestä. Väliaikainen vartija ei saa pitää mukanaan koiraa.

Koiraa koskevaa säännöstä tarkasteltaessa on tärkeä havaita, että vartioimistehtävässä mukana pidettävällä koiralla tarkoitetaan erityistä, tehtäväänsä ja voimankäyttöön koulutettua koiraa. Vartija ei voi missään tilanteessa pitää mukanaan muuta koiraa, esimerkiksi omaa lemmikkikoiraansa. Säännöksen rikkominen on säädetty rangaistavaksi vartioimisliikerikkomuksena.

Lain perusteluiden mukaan vartija ei saa pitää koiraa tarpeettomasti mukanaan. Koira katsotaan voimankäyttövälineeksi vartijan työssä, jolloin siihen tulee suhtautua kuin muihinkin voimankäyttövälineisiin. Lisäedellytyksinä koiran mukana pitämiselle on koiran suorittama tottelevaisuustarkastus vartijan ohjauksessa. Tottelevaisuustarkastus perustuu Poliisiammattikorkeakoulun asettamiin vaatimuksiin.

Tottelevaisuustarkastuksessa arvioinnin kohteena on esimerkiksi koiran ja sen ohjaajan välinen suhde. Tottelevaisuustarkastus tulee suorittaa vähintään kahden vuoden välein. Tottelevaisuustarkastuksen lisäksi lisäedellytyksenä on säännöksessä mainittu ikävaatimus, joka on tarpeellinen koiran henkisiin ja fyysisiin ominaisuuksiin liittyvistä syistä.

Ihmisten oikeusturvan ja asianmukaisen viranomaisvalvonnan vuoksi on tarpeen, että koira on rekisteröity ja tunnusmerkitty siten, että se on luotettavasti yksilöitävissä. Koiran on oltava myös vartijan hallinnassa. Koira ei myöskään saa olla osoittautunut ominaisuuksiltaan sopimattomaksi vartioimistehtävässä mukana pidettäväksi.

Koiran mukana pitäminen järjestyksenvalvontatehtävissä

Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 51 §:n mukaan tilaisuuden toimeenpanopaikan poliisilaitoksen luvalla järjestyksenvalvoja saa pitää järjestyksenvalvontatehtävissä mukanaan koiraa, joka on hänen ohjauksessaan suorittanut Poliisiammattikorkeakoulun asettamat vaatimukset täyttävän tottelevaisuustarkastuksen. Lisäksi edellytetään, että koira on vähintään kaksi mutta enintään kymmenen vuotta vanha, on rekisteröity ja tunnistusmerkitty siten, että se on luotettavasti yksilöitävissä, on hänen hallittavissaan sekä ei ole ominaisuuksiltaan osoittautunut sopimattomaksi järjestyksenvalvontatehtävissä mukana pidettäväksi.

Järjestyksenvalvoja saa pitää säädetyt edellytykset täyttävää koiraa mukanaan järjestyksenvalvontatehtävissä kaksi vuotta momentissa tarkoitetusta hyväksymisestä. Lupa voidaan myöntää, jos tilaisuuden laajuus, laatu tai järjestämispaikka järjestyksenpitoon liittyvästä perustellusta syystä edellyttää koiran mukana pitämistä. Tilaisuudessa koiralla on oltava kuonokoppa, joka voidaan poliisin määräyksestä poistaa, jos henkilöiden käyttäytymisen tai muun siihen verrattavan syyn perusteella voidaan päätellä tilaisuuteen osallistuvien turvallisuuden olevan uhattuna.

Säännöksen mukaan koiran mukana pitäminen edellyttää aina tilaisuuden toimeenpanopaikan poliisilaitoksen lupaa. Tilaisuuksilla tarkoitetaan kokoontumislain mukaisia tilaisuuksia, yleistä kokousta ja yleisötilaisuutta. Yksityistilaisuuksissa koiran mukana pitäminen ei ole mahdollista. Lisäedellytyksinä koiran mukana pitämiselle on koiran suorittama tottelevaisuustarkastus järjestyksenvalvojan ohjauksessa. Tottelevaisuustarkastuksessa arvioinnin kohteena on esimerkiksi koiran ja sen ohjaajan välinen suhde. On tärkeä huomata, että muu kuin nimenomaisesti järjestyksenvalvontatehtäviin hyväksytty koira ei saa olla mukana järjestyksenvalvontatehtäviä suoritettaessa. Tällainen toiminta on säädetty rangaistavaksi järjestyksenvalvontarikkomuksena.

Tottelevaisuustarkastus tulee suorittaa vähintään kahden vuoden välein. Tottelevaisuustarkastuksen lisäksi säännöksessä on mainittu ikävaatimus, joka on tarpeellinen koiran henkisiin ja fyysisiin ominaisuuksiin liittyvistä syistä. Ihmisten oikeusturvan ja asianmukaisen viranomaisvalvonnan vuoksi on tarpeen, että koira on rekisteröity ja tunnusmerkitty siten, että se on luotettavasti yksilöitävissä. Koiran on oltava myös järjestyksenvalvojan hallinnassa. Koira ei myöskään saa olla osoittautunut ominaisuuksiltaan sopimattomaksi järjestyksenvalvontatehtävässä mukana pidettäväksi.

Luvan myöntäminen on aina harkinnanvaraista, vaikka myöntämisen edellytykset täyttyvät. Koiran mukana pitämiseen on oltava järjestyksenpitoon liittyvä perusteltu syy, joka liittyy tilaisuuden laajuuteen, laatuun tai järjestämispaikkaan. Lisäksi lähtökohtana on, että koiralla on kuonokoppa, joka voidaan poistaa vain poliisin erikseen antamalla määräyksellä ja, jos säännöksessä mainitut edellytykset täyttyvät.

Järjestyksenvalvoja saa pitää säädetyt edellytykset täyttävää koiraa mukanaan järjestyksenvalvontatehtävissä kaksi vuotta siitä laskien, kun koira on suorittanut tottelevaisuustarkastuksen. Tottelevaisuustarkastuksen suorittaminen tulee myös merkitä ennen koiran mukana pitämistä järjestyksenvalvontakorttiin järjestyksenvalvojan hakemuksesta. Merkintä voidaan tehdä kaksoiskappaleena tai tilaamalla uusi järjestyksenvalvojakortti.

Koiralle voidaan myöntää lupa, jos tilaisuuden laajuus, laatu tai järjestämispaikka järjestyksenpitoon liittyvästä perustellusta syystä edellyttää koiran mukana pitämistä. Tilaisuuden toimeenpanopaikan poliisilaitos tekee tapauskohtaisen päätöksen asiasta.

Tilaisuudessa koiralla on oltava kuonokoppa, joka voidaan vain poliisin määräyksestä poistaa, jos henkilöiden käyttäytymisen tai muun siihen verrattavan syyn perusteella voidaan päätellä tilaisuuteen osallistuvien turvallisuuden olevan uhattuna. Koira katsotaan voimankäyttövälineeksi järjestyksenvalvojan työssä, jolloin siihen tulee suhtautua kuin muihinkin voimankäyttövälineisiin. Käytännössä kuonokopan poistaminen edellyttää aina yhteydenottoa poliisiin. Tämän osalta koira ei sovellu yllätyksellisiin voimankäyttötilanteisiin tehokkaasti, koska aina pitäisi ensiksi pyytää lupa kuonokopan poistamiseen.

Meidän tiedossa ei ole tapauksia, joissa kuonokoppa olisi poistettu voimankäyttö- tai hätävarjelutilanteessa. Mikäli kuonokopan pois ottaminen katsottaisiin tilanteessa puolustettavaksi ja lievimmäksi tilanteen ratkaisevaksi voimakeinoksi, ei tästä pitäisi seurata rangaistusta.

Otettaessa koira mukaan yleisötilaisuuteen, olisikin tärkeää sopia poliisin kanssa ilmoitusta jätettäessä koiran mukana pitämisestä ja siihen liittyvistä käytännöistä osana tilaisuuden turvallisuusjärjestelyjä. Samalla olisi syytä myös tehdä riskiarviointia ja miettiä ennakolta tilanteita, joissa koirasta voisi olla hyötyä tai haittaa. Koska koiran on jatkuvasti oltava koiranohjaajan hallinnassa, sen käyttäminen vie yhden järjestyksenvalvojan resurssin.

Tärkeää on huolehtia myös dokumentoinnista. Koiralla uhkaaminen tai kuonokopan pois ottaminen ovat voimakeinojen käyttöä ja siitä tulee tehdä tapahtumailmoitus. Tilanteista, joissa on käytetty koiraa voimankäyttövälineenä, on myös ilmoitettava Poliisihallitukselle tehtävässä vuosi-ilmoituksessa.

Nykysääntelyn ongelmia ja kehittämistarpeita

Nykysääntelyn myötä koirien hyödyntäminen on hyvin rajallista, koska sääntely on tehty niin tiukaksi. Ylipäätään kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna koiria hyödynnetään alalla hyvin monipuolisissa tehtävissä eri maissa. Esimerkiksi koiria on koulutettu pelastus- ja etsintätehtäviin. Lisäksi yksityisen turvallisuusalan koiria käytetään räjähteiden ja huumausaineiden etsinnässä.

Suomessa turvallisuusviranomaisillakin on hyvin vähän koiria, joten yksityisen turvallisuusalan eri tehtäviin koulutettuja koiria voisi hyödyntää yhteistyössä turvallisuusviranomaisten kanssa. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain yhtenä tavoitteena onkin viranomaisten ja yksityisten turvallisuuspalveluiden välisen yhteistyön edistäminen.

Positiivisena asiana on, että viime vuosina hyväksyttyjen koirien lukumäärä on ollut kasvussa. Tämän myötä on perustettu Vartijakoirayhdistys, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää koiranohjaajia työssään. Koiranohjaajat ovat nostaneetkin esille nykysääntelyn ongelmia, kuten tasokokeiden uudistaminen vastaamaan työelämän tarpeita, ja toivoneet, että sääntelyä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa.

Tämä mahdollistaisi myös yksityisen turvallisuusalan toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joista on maailmalta paljon esimerkkejä. Liiketoimintamahdollisuuksien myötä koiranohjaajia tulisi varmasti lisää, koska nykytilanteessa koiratoiminta on ollut enemmänkin omatoimista ja omakustanteista.

Koiria voisikin kouluttaa hyvin erilaisiin tehtäviin, ei niinkään perinteisiin suojelutehtäviin. Turvallisuusalan tehtävät ovat periytyneet useassa perheessä isältä pojalle ja nykyään myös tyttärille, kun naisten osuus on alalla kasvanut. Toivottavasti tulevaisuudessa koiratoiminnan sääntelyyn liittyviin ongelmiin kiinnitetään huomiota ja saadaan myös susikoirat takaisin työtehtäviin.

^[1]        Blogin kuva on saatu käyttöön turvallisuusmuseolta, johon suosittelemme lämpöisesti tutustumaan.