Mediassa on noussut keskusteluun minkälaisia vaikutuksia koronavirusepidemialla on rikollisuuteen, kuten miten esimerkiksi Uudenmaan liikkumisrajoitukset vaikuttavat huumerikollisuuteen. Tässä blogissa tarkastelemme yhdessä Mikko Luomalan kanssa sitä, minkälaista keskustelua kriminologiassa käydään aiheesta maailmalla.
Liikkumisrajoituksien vaikutuksia
Koronavirusepidemian aikana positiivinen uutinen on, että liikkumisrajoitukset saavat tietynlaisen rikollisuuden vähentymään. Tämä on toisaalta ihan luonnollista, kun esimerkiksi ravintolat ovat suljettu, niin viikonloppuyöt rauhoittuvat keskustoissa merkittävästi.
Kotitalouksien osalta omaisuusrikokset vähenevät, kun ihmiset pysyttelevät sisätiloissa. Samoin autot ovat turvassa kotipihoilla ja autotalleissa. Tämän takia voimme olettaa kotitalouksiin ja autoihin kohdistuvien rikoksien vähentymistä. Vapaa-ajan asunnot ovat puolestaan houkuttelevampi vaihtoehto.
Negatiivisena puolena kotioloissa pysymisessä on, että tämä kasvattaa erityisesti perheväkivaltaa. Alkoholin lisääntynyt käyttö kotona lisää väkivaltarikosriskejä, kun ravintolat ovat suljettu ja meillä Alkoissa kauppa käy. Lisäksi koronavirusepidemian takia moni on lomautettuna. Suuri osa lapsiin kohdistuneista seksuaalisista hyväksikäytöistä tapahtuu kodeissa ja lasten fyysinen kaltoinkohtelu on useasti vanhempien aiheuttamaa.
Vaikutukset työpaikalla tehtäviin rikoksiin ja uudet rikosmahdollisuudet
Työpaikoilla kiusaaminen ja varkaudet tulevat vähentymään, koska useissa työpaikoissa on hyvin hiljaista. Vartioimattomat työpaikat saattavat olla puolestaan alttiita murtautumiselle. Tästä on maailmalla jo useita esimerkkejä, kun eri paikkakunnilla kiertävät rikolliset hyödyntävät tilaisuuden. Lisäksi huumeiden saatavuus heikentyy ja hinnat nousevat, mikä osaltaan vaikuttaa omaisuusrikollisuuteen.
Poikkeusolot luovat myös uusia mahdollisuuksia rikollisille. Useissa valtioissa on tarjottu rahallista tukea yrityksille koronavirusepidemiasta selviämiseen. Rikolliset ovatkin alkaneet tehdä väärennettyjä rahoitushakemuksia.
Myös tiettyjen tuotteiden, kuten kasvosuojaimet ja lääketieteellisten tarvikkeiden, saatavuus koronavirusepidemian aikana tarjoaa mahdollisuuden rikollisille. Näistä on jo maailmalla useita esimerkkejä, kun on varastettu muun muassa sairaalasta happipulloja. Meillä puolestaan Huoltovarmuuskeskuksen laajasti julkisuudessa ollut hengityssuojainhankintojen puutteellinen menettely toimii yhtenä esimerkkinä.
Verkkorikolliset hereillä tilanteesta
Verkkorikolliset hyödyntävät sekä koronavirusta että ihmisten lisääntynyttä verkon käyttöä epidemian aikana. Verkkorikolliset yrittävät huijata ihmisiä lähettelemällä muun muassa erilaisia koronavirusaiheisia kalastelusähköposteja. Jos erehtyy klikkaamaan liitetiedostoa tai linkkiä, niin haittaohjelma saastuttaa laitteen.
Yhtenä esimerkkinä on Android-puhelimien käyttäjille suunnattu CovidLock-sovellus, joka lupaa tarjota seurantaa koronavirustartuntojen leviämisestä. Sovellus on oikeasti kiristyshaittaohjelma, joka lukitsee puhelimen verkkorikollisten salasanan taakse. Uhreilta vaaditaan 100 dollaria vastaavaa summaa bitcoineina. Vaatimusta tehostetaan uhkauksella tuhota puhelimeen tallennetut kuvat ja tiedostot sekä paljastaa sosiaalisen median tilit.
Kevättä rinnassa
Suurin ja dramaattisin vähennys rikollisuudessa on erityisesti julkisilla paikoilla, kun ravintolat ovat suljettu, erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat peruttu sekä kauppakeskukset ovat hiljentyneet.
Toisaalta kevätkelien myötä ihmiset liikkuvat nyt ulkona, kun liikuntaharrastukset ovat myös rajallisemmat. Oppilaitosten sulkemisen takia useissa valtioissa on tullutkin ongelmia, kun nuoriso kuluttaa aikaa kaduilla eivätkä välitä rajoituksista.
Turhautuneet nuoret ja myös aikuiset ovat ilmiö, jonka kehitystä täytyy seurata epidemian aikana. Näistä on myös ikäviä tapauksia, kun henkilöt ovat tahallaan sylkeneet poliisien ja pelastusviranomaisten päälle. Maailmalla onkin jo annettu ensimmäisiä vankeustuomioita, kun henkilö on tahallaan levittänyt koronavirusta.
Poliisit ovat myös ottaneet uutta teknologiaa käyttöön liikkumisrajoituksien valvonnassa. Esimerkiksi Isossa-Britannissa on droneja käytetty ihmisten valvontaan ja kulkuneuvojen rekisterikilpien taltioimiseen.
Koronavirusepidemia on luonut erilaisia ei-odotettuja ilmiöitä meille kaikille, joista yhtenä on rikollisuuden muutokset. Nämä muutokset rikosriskeissä tulee nopeasti huomioida ja pyrkiä ennalta ehkäisemään niitä.