Kun häiritsevä asiakas palaa toistuvasti työpaikalle, työntekijät ovat tähän asti joutuneet hakemaan lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Työnantaja ei ole voinut toimia, vaikka työturvallisuudesta huolehtiminen on lakisääteinen velvollisuus. Tähän asti työnantajalla ei ole ollut oikeutta hakea lähestymiskieltoa yrityksen nimissä, vaikka tilanne olisi uhannut työntekijöiden turvallisuutta tai koko asiakaspalveluympäristön toimintaa.
Lähestymiskiellon hakeminen on jäänyt yksittäisten työntekijöiden harteille – usein tilanteissa, joissa häirintä kohdistuu laajasti koko työyhteisöön tai -tiloihin. Tämä on johtanut raskaaseen ja epäyhtenäiseen prosessiin, jossa esimerkiksi useat työntekijät ovat joutuneet hakemaan erikseen kieltoa samaa henkilöä vastaan.
Vihdoinkin tuumasta toimeen
Hallituksen puoliväliriihen päätös yrityslähestymiskiellon toteuttamisesta tuo tähän kaivattua muutosta. Kyseessä on pitkään valmisteltu ja laajasti kannatettu uudistus, joka antaa työnantajalle mahdollisuuden hakea lähestymiskieltoa suoraan yrityksen nimissä, kun toistuva häiriökäyttäytyminen, uhkailu tai väkivalta uhkaa työympäristöä tai asiakkaita.
Uudistuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden ja asiakkaiden suojaa erityisesti toimialoilla, joilla asiakaspalvelutyötä tekevät kohtaavat toistuvasti häiritsevää tai uhkaavaa käytöstä. Tällaisia tilanteita esiintyy erityisen paljon vähittäiskaupassa, ravintola-alalla, apteekeissa ja kauppakeskuksissa – ympäristöissä, joissa asiakasvirta on jatkuvaa ja vuorovaikutus tapahtuu kasvotusten. Häirintä voi olla päivittäistä ja ilmetä uhkailuna, huuteluna, päihtyneiden aggressiivisena käytöksenä tai jatkuvana provosointina.
Useissa asiakaspalvelupisteissä samoja häiriökäyttäytyjiä ilmestyy toistuvasti, eikä kyse ole yksittäisistä poikkeuksista. Joissain tapauksissa tilanne on kehittynyt niin turvattomaksi, että henkilökunta on joutunut muuttamaan työvuorojaan, siirtymään toisiin työpisteisiin tai pahimmillaan irtisanoutumaan kokonaan.
Arviolta tuhansia häiriköintitapauksia tapahtuu vuosittain, ja ne voivat vaikuttaa työntekijöiden turvallisuuden tunteeseen, jaksamiseen ja haluun pysyä työssään. Yrityslähestymiskielto vastaa suoraan tähän tarpeeseen ja antaa työnantajalle konkreettisen keinon toimia, tukea henkilökuntaansa ja kantaa vastuunsa työrauhan takaamisesta.
Oikeusministeriön esiselvitys
Oikeusministeriön huhtikuussa 2025 julkaisema esiselvitys yrityslähestymiskiellosta (OM 2025:18) vahvistaa, että nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa työnantajille riittäviä keinoja puuttua tilanteisiin, joissa häiriökäyttäytyminen kohdistuu yrityksen tiloihin tai useisiin työntekijöihin samanaikaisesti. Yrityslähestymiskiellon käyttöönotto mahdollistaa tilanteiden käsittelemisen organisaationa, mikä keventää yksittäisen työntekijän vastuuta ja mahdollistaa työnantajan tuen myös oikeudellisissa toimissa.
Keskeinen kysymys uudistuksen onnistumisen kannalta liittyy kuitenkin valvontaan. Kuka käytännössä valvoo, että lähestymiskieltoa noudatetaan? Esiselvityksen perusteella valvontaviranomaisena toimii poliisi, kuten nykyisissä henkilökohtaisissa lähestymiskielloissa. Kuitenkin juuri niissä ympäristöissä, joissa kieltoa tarvitaan eniten, poliisi ei ole fyysisesti läsnä. Esimerkiksi kauppakeskuksissa ja eri myymälöissä valvonta tapahtuu käytännössä työntekijöiden sekä yksityisen turvallisuusalan toimesta. Tämä käytännön realiteetti tunnistetaan myös esiselvityksessä, jossa korostetaan, että poliisilla ei ole resursseja valvoa kaikkia yritysten tiloja jatkuvasti.
Voisiko viimein hyödyntää teknologiaa Suomessakin?
Esiselvityksessä ehdotetaan valvonnan tueksi teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä, erityisesti kohteissa, joissa häiriökäyttäytyminen on toistuvaa ja ennakoitavissa. Tällaisiksi ratkaisuiksi mainitaan muun muassa älykäs kameravalvonta, jossa on kasvojentunnistus.
Teknologia mahdollistaa tilanteiden varhaisen havaitsemisen ja häiriöiden ennaltaehkäisyn. Kameravalvonta voi lähettää automaattisen ilmoituksen, kun kieltoon määrätty henkilö havaitaan saapuvan tilaan. Tällöin vartijat tai henkilökunta voisivat reagoida ennen kuin tilanne ehtii kärjistyä. Tällainen teknologinen ratkaisu on jo käytössä useissa Euroopan maissa.
Oikeusministeriön esiselvitys viittaa näihin käytäntöihin esimerkkeinä siitä, kuinka biometrinen valvonta voidaan toteuttaa lainmukaisesti ja tavoitteellisesti. Tietosuojan näkökulmasta esiselvityksessä kuitenkin korostetaan, että biometrisen tunnistamisen käyttö edellyttää selkeää oikeudellista perustaa.
Täytyy korostaa, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus ei estä kasvojentunnistuksen käyttöä, mutta sen soveltaminen edellyttää huolellisuutta, kuten lakiin perustuvaa käsittelyperustetta, josta voisi yrityslähestymiskiellossa säännellä.
Jotta yrityslähestymiskielto toimisi aidosti arjen tasolla, lainsäädännössä tulisi ottaa huomioon nämä teknologiset mahdollisuudet ja yksityisen turvallisuusalan käytännön rooli valvonnassa. Yrityksillä tulisi olla oikeus ja mahdollisuus huolehtia siitä, että kieltoa voidaan valvoa tehokkaasti. Valvontakäytännöistä ja teknisten ratkaisujen mahdollisuuksista olisi säädeltävä selkeästi.
Lainvalmistelussa tarvitaan ymmärrystä valvonnasta
Yrityslähestymiskielto on tärkeä uudistus, mutta sen vaikutukset jäävät vajaiksi, jos valvonnan toteutuksesta ei huolehdita käytännössä. Jotta uusi sääntely olisi uskottavaa ja vaikuttavaa, tarvitaan selkeät valvontakäytännöt, teknologian hyödyntämistä koskevat linjaukset sekä viranomaisten ja yksityisten toimijoiden välistä yhteistyötä.
Yrityslähestymiskieltoa koskeva lainsäädäntövalmistelu etenee oikeusministeriön johdolla. Valmistelussa otetaan huomioon esiselvityksessä esitetyt suositukset, kuten teknologisten valvontaratkaisujen hyödyntäminen ja yksityisen turvallisuusalan rooli valvonnassa. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2025 aikana, jolloin uusi lainsäädäntö voisi astua voimaan vuoden 2026 alussa.
Yrityslähestymiskielto ei saa jäädä muodolliseksi suojaksi paperilla. Se on vietävä käytännön tasolle – työpaikoille, joissa turvallisuutta tarvitaan joka päivä. Lainsäätäjillä on nyt mahdollisuus rakentaa malli, joka ei ainoastaan paranna työturvallisuutta, vaan myös palauttaa luottamusta ja työrauhaa niille, jotka kohtaavat asiakkaat ensimmäisinä.