Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistuksen myötä vartioimisliikeluvasta luovuttiin tämän vuoden alussa. Uudistetussa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa säädetään turvallisuusalan elinkeinoluvasta, joka vastaa tosin pääsääntöisesti aiempaa vartioimisliikelupaa koskevaa sääntelyä. [1]
Uusi piirre elinkeinoluvassa on, että järjestyksenvalvontatoiminta tuli pääosin luvanvaraiseksi. Luvanvaraista on ansiotarkoituksessa tapahtuva ja toimeksiantosopimukseen perustuva järjestyksenvalvontatoiminta. Toimeksiantosopimukseen perustuva toiminta rajaa niin sanotun omajärjestyksenvalvonnan luvanvaraisuusvaatimuksen ulkopuolelle samoin kuin omavartiointi on vartioimisliiketoiminnassa. Lisäksi luvanvaraisuuden ulkopuolelle jätettiin kokoontumislain mukainen järjestyksenvalvonta eli jatkossakin erilaiset yhdistykset voivat hoitaa muun muassa yleisötilaisuuksissa järjestyksenvalvontaa.
Hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustoiminta tuli myös lakiuudistuksen myötä elinkeinoluvan alaisuuteen. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 2 §:n 15 kohdan mukaan hyväksymistä edellyttävällä turvasuojaustehtävällä tarkoitetaan sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentamista, korjaamista tai muuttamista niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että turvasuojaustoimintaa harjoittavien yrityksien, joilla on vähäisessäkin määrin edellä mainittuja tehtäviä tulee hakea turvallisuusalan elinkeinolupaa.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 114 §:n siirtymäsäännöksen mukaan järjestyksenvalvontatoimintaa tai hyväksymistä edellyttävää turvasuojaustoimintaa harjoittavien toimijoiden on voidakseen jatkaa toimintaansa haettava turvallisuusalan elinkeinolupaa vuoden 2018 loppuun mennessä.
Vastaavan hoitajan määritelmästä
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 2 §:n 19 kohdan mukaan vastaavalla hoitajalla tarkoitetaan turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevaa henkilöä, joka vastaa siitä, että luvan haltijan toimintaa tai liikettä hoidetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaisesti. Lain perusteluiden mukaan vastaava hoitaja ei siten vastaa muiden elinkeinotoimintaa koskevien säännösten noudattamisesta liiketoiminnassa.
Vastaava hoitaja voi kuitenkin olla turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijana oleva luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) tai esimerkiksi osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen. Näin henkilöllä voi olla sekä vastaavalle hoitajalle että turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalle säädetyt velvollisuudet. Lisäksi henkilö voi samanaikaisesti olla myös käytännön työtehtäviä suorittava vartija, järjestyksenvalvoja tai turvasuojaaja. Yksinyrittäjällä tai pienellä yhtiöllä tilanne on yleensä juuri tällainen. Toinen tyypillinen tilanne on myös se, että vastaava hoitaja on työoikeudellisesti tarkasteltuna esimiesroolissa, kuten aluepäällikkönä tai kohde-esimiehenä.
Vastaavan hoitajan palveluksessa oleminen
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 74 §:n mukaan turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalla on oltava palveluksessaan yksi tai useampi vastaava hoitaja, jolla on Poliisihallituksen myöntämä voimassa oleva hyväksyminen kyseisen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavaksi hoitajaksi.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki jättää avoimeksi, että mitä palveluksessa olemisella tarkoitetaan. Lain perustelut on selvästi tarkoitettu ohjaamaan Poliisihallituksen lupaharkintaa, koska perusteluissa on todettu, että lupaviranomainen voi evätä vastaavan hoitajan hyväksymisen esimerkiksi silloin, jos on selvää, ettei henkilö tosiasiallisesti toimi turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa. Lisäksi perusteluissa on todettu, että ottaen huomioon vastaavan hoitajan keskeisen roolin yhdyshenkilönä valvontaviranomaisille, ei voida pitää asianmukaisena, että vastaavan hoitajan palvelut voitaisiin ostaa ulkoisena palvelutoimintana.
Lain perusteluissa on varsin kevyin perusteluin esitetty suositus siitä, että vastaavan hoitajan tehtäviä koskevia palveluita ei hankittaisi ulkoiselta palveluntarjoajalta. Perustelut eivät kuitenkaan sisällä ehdotonta kieltoa hankkia kyseisiä palveluita ulkopuoliselta. Lainsäätäjä ei ole myöskään katsonut tarkoituksenmukaiseksi enää nimenomaisesti säätää palveluksessa olemista vastaavan hoitajan hyväksymisen edellytykseksi lain 77 §:ssä.
Laki tai lain perustelut eivät sulje pois mahdollisuutta, että vastaava hoitaja hyväksyttäisiin hoitamaan vastaavan hoitajan tehtävää, vaikka hän ei olisi palkkasuhteessa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijaan. Palveluksessa olemista ei ole määritelty työsuhteeksi muun muassa sen vuoksi, että elinkeinonharjoittajan toimiessa samalla vastaavana hoitajana hän ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa omistamaansa ja hallinnoimaansa yhtiöön.
Ulkoistettu vastaava hoitaja
Poliisihallituksen suorittaman lupaharkinnan jälkeen olisi mahdollista, että vastaavana hoitajana toimisi turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan henkilöstöön kuulumaton henkilö esimerkiksi toimeksiantosopimukseen perustuen.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 76 §:ssä säädetyt vastaavan hoitajan toimivaltuudet eivät edellytä palveluksessa olemista, vaan oikeastaan lakisääteisenä ne päinvastoin mahdollistavat sen, ettei vastaavalla hoitajalla tarvitse olla työoikeudellista esimiesasemaa. Muiden vastaavalle hoitajalle säädettyjen tehtävien osalta turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan ulkopuolinen vastaava hoitaja voisi olla jopa objektiivisempi ja yhtiön johdosta riippumattomampi suorittamaan kyseen omaista tehtävää.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa ei millään tavoin säädetä, että vastaavan hoitajan tehtävä tulisi olla kokopäivätyö. Lain perusteluissa puolestaan todetaan vastaavan hoitajan yleensä hoitavan myös muita tehtäviä ja vastaavana hoitajana toimimisen olevan sivutoiminen tehtävä. Näin ei pitäisi myöskään olla mahdotonta, että vastaavan hoitajan tehtäviä ammattimaisesti hoitava henkilö työskentelisi useamman kuin yhden turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa.
Vastaavan hoitajan hyväksymistä olisi kuitenkin haettava aina turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijakohtaisesti ja asiasta päätettävä aina tapauskohtaisesti. Poliisihallituksen lupaharkintaan vaikuttaa esimerkiksi se, mitä luvanvaraisia tehtäviä suoritetaan, kuinka paljon on toimeksiantoja, mikä on henkilöstön lukumäärä ja kuinka laajalla maantieteellisellä alueella toimitaan.
Esimerkiksi hyväksymistä edellyttävien turvasuojaustehtävien osalta, joissa toiminnan kohteiden oikeusturvan tarve vastaavan hoitajan tehtävien osalta on vähäinen ja tehtävä on enemmänkin hallinnollista, ei objektiivisesti arvioiden pitäisi olla esteitä sille, että vastaan hoitajan tehtäviä ammattimaisesti hoitavalla henkilöllä olisi samanaikaisesti useitakin turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijoita toimeksiantajana.
[1] Blogi pohjautuu minun ja Vesa Ellosen kirjoittamaan Yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntö käytännössä -teokseen, jonka Tietosanoma julkaisee tämän syksyn aikana.