Jyri Paasonen

#Yksityisetsivä

Blogi

Yksityisetsivätoiminnan huomioiminen lainsäädännön kehittämisessä

by
Kommentit pois päältä artikkelissa Yksityisetsivätoiminnan huomioiminen lainsäädännön kehittämisessä

Presidentti Risto Ryti allekirjoitti asetuksen yksityisetsivän ammatista 11.2.1944. Asetus annettiin toisen maailmansodan pyörteissä jatkosodan ollessa käynnissä. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19.9.1944. Sotasyyllisenä tuomitun kansallissankarimme Rytin vahvistaman asetuksen ydinajatus on voimassa edelleen. Yksityisetsivän tehtävänä on asiakkaansa toimeksiantosopimukseen perustuen usein ennalta estää tai paljastaa rikoksia. Yksityisetsivältä edellytetään nuhteettomuutta ja luotettavuutta. Tehtävät tulee puolestaan suorittaa hyvin pitkälle jokamiehen oikeuksin.

Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistukset 2000-luvulla

Vuoden 2002 yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa yksityisetsiviä koskeva lainsäädäntö harmonisoitiin muiden vartioimistehtävien kanssa. Tehtävän suorittaminen edellytti vartioimisliikelupaa silloiselta sisäasiainministeriön poliisiosastolta, ja yksityisetsivät hyväksyttiin vartijoiksi. Yksityisetsivät saivat samat lakisääteiset toimivaltuudet kuin muutkin vartijat. Vartijan toimivaltuuksista ja voimankäyttöoikeuksista on rikostenpaljastustehtävissä joko vähän tai ei lainkaan hyötyä.

Tuoreimmassa uudistuksessa vuodelta 2015 yksityisetsivätehtävät, tai tarkemmin rikosten paljastamista koskevat vartioimistehtävät, siirtyivät muiden vartioimistehtävien tavoin turvallisuusalan elinkeinoluvan piiriin. Tehtävä tai sen suorittamiseen liittyvät toimivaltuudet eivät muuttuneet mitenkään. Yksityisetsiviä koskeva sääntely ei ollut millään tavoin uudistuksien kohteena. Siten yksityisetsivän tehtävää ei ole enää vuoden 1944 asetuksen kumoamisen jälkeen vuonna 2002 lainsäädännössä ollut.

Keskeisenä vartioimistehtävän määritelmät

Yksityisetsivän näkökulmasta tehtävät on määritelty kahdessa eri vartioimistehtävän määritelmässä. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 2.1 §:n 2 kohdan määritelmän perusteella vartioimistehtävällä tarkoitetaan omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneen rikoksen paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista. Lain 2.1 §:n 3 kohdan mukaan myymälätarkkailulla tarkoitetaan puolestaan vartioimistehtävää, jossa vartioidaan myymälässä myytävää omaisuutta.

Rikosten paljastamista koskevan tehtävän ja myymälätarkkailun sääntely eroaa muusta omaisuuden ja henkilöiden vartioimisesta lähinnä kahdelta keskeiseltä osalta. Rikosten paljastamista voi tehdä muuallakin kuin vartioimisalueella (2.1 §:n 7 kohta). Se voi kohdentua vartioimiskohteeseen (2.1 §:n 8 kohta), eli henkilöön, esineeseen sekä muuhun omaisuuteen, jonka vartiointia toimeksiantosopimus koskee. Toiseksi lain 22.2 §:n poikkeussäännöksen perusteella, jos tehtävä sitä edellyttää, vartija saa käyttää myymälätarkkailussa ja muissa vastaavissa rikosten paljastamiseen liittyvissä tehtävissä sekä henkivartijatehtävissä ja arvokuljetustehtävissä muuta kuin vartijan asua.

Yksityisetsivän tehtävissä keskiössä tieto

Yksityisetsivät tarjoavat palveluksiaan sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Yksityisetsivä voi suorittaa yrityksen toimeksiannosta sisäistä tarkkailua, kuten tarkkailla yrityksessä tapahtuvaa hävikkiä, selvittää tietovuotoja tai tehdä koeostoja asiakkaana esiintyen.  Yritys voi selvityttää myös kilpailijoiden epärehellistä toimintaa yksityisetsivän avulla. Vakuutusyhtiöt käyttävät myös yksityisetsivien palveluksia esimerkiksi vakuutuspetoksen selvittämiseksi. Yksityishenkilön toimeksiannosta yksityisetsivä voi kerätä näyttöä esimerkiksi kadonneesta henkilöstä, häirinnästä, rikoksista, uskottomuudesta tai väkivallasta.

Yksityisetsivän eri toimeksiannoissa tieto onkin usein avainasemassa. Tietoa on paljon saatavilla, mutta lainsäädännöllä on pyritty rajoittamaan tiedon käyttöä. Viranomaistoiminnan osalta pääsääntönä on julkisuus, mutta julkisuudesta on lukuisia rajoituksia. Yritystoiminnassa ja yksityishenkilöiden osalta tietoja pyritään myös suojaamaan. Liikesalaisuuksia ja henkilön yksityisyyttä suojataan perustuslaista lähtien ja entistä enemmän myös EU-lainsäädännöllä.

Kun yksityisetsivillä ei ole viranomaisoikeuksia eikä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa säädetä tiedonhankintaan liittyvistä toimivaltuuksista, voidaan rikosten paljastamista koskevissa tehtävissä nojautua lähinnä toimeksiantajan yksityisetsivälle toimittamiin tietoihin ja julkisiin tietolähteisiin.

Lainsäädännön kehittämistarpeista

Yksityisetsivän osalta tiedonhaut eri viranomaisrekistereistä eivät ole mahdollisia. Yksityisetsivät eivät myöskään voi hyödyntää turvallisuustekniikkaa viranomaisten tavoin. Kuunteleminen ja tarkkaileminen piilotetuilla laitteilla on salakatseluna ja salakuunteluna kriminalisoitu.

On painavia syitä sille, miksi vain turvallisuusviranomaisilla on tarkasti laissa rajoitettuja tiedonsaantioikeuksia. Viranomaisten resurssit ovat ja tulevat aina olemaan rajalliset verrattuna olemassa olevan tiedon määrään ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin henkilöiden ja omaisuuden suojelemisessa sekä jo tapahtuneiden rikosten selvittämisessä.

2000-luvulla tehtyjen lakiuudistuksien myötä perinteinen yksityisetsivän ammatti on unohdettu kokonaan. Verkkorikollisuus kasvaa ja aiheuttaa haasteita rikosprosessille. Yksityisetsivät tekevät tänä päivänä entistä enemmän verkkorikosten tutkintaa. Olisiko nyt aika taas tunnustaa tosiasiat ja selvittää esimerkiksi, millaisia tietoja ja tietolähteitä sekä tiedonhankintakeinoja yksityiselle turvallisuusalalle voisi lainsäädäntöä uudistamalla avata?

Asiassa jouduttaisiin tarkastelemaan vastakkain useita perusoikeuksia, esimerkiksi omaisuuden suojaa ja yksityisyyden suojaa. Haastettavaksi tulisi se perinteinen perustuslain tulkinta, että yksityisyyden suojaa ei saa loukata, vaikka sille olisi omaisuuden suojan ja elinkeinonvapauden näkökulmasta miten painavat perusteet tahansa. Toinen todennäköinen tapa on nimittäin vähemmän lainsäätäjän ja viranomaisen hallinnassa – yksityinen turvallisuusala kehittyy toiminnallisesti lainsäädäntöä nopeammin, kuten on historiassa käynyt useamman kerran.

Blogi

Suomen Yksityisetsivä- ja Lakitoimistoliiton 50-vuotisjuhla – historian havinaa

by
Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen Yksityisetsivä- ja Lakitoimistoliiton 50-vuotisjuhla – historian havinaa

Yksityisetsivätoiminta on monelle tullut tutuksi elokuvista, tv-sarjoista ja romaaneista. Harva kuitenkaan tuntee yksityisetsiviä tai tietää mitä he tekevät Suomessa. Suomen Yksityisetsivä- ja Lakitoimistoliitto vietti 50-vuotisjuhlia Tampereella 23.7.2022. Minulla oli ilo ja kunnia olla puhumassa juhlissa, joten tässä blogissa tarkastellaan yksityisetsivätoiminnan kehitystä.

Yksityisetsivätoiminta alkaa Yhdysvalloissa

Nykymuotoisen yksityisetsivätoiminnan voidaan katsoa alkaneen Yhdysvalloista. Se sai yksityisellä sektorilla alkunsa tarpeesta, jota julkinen poliisi ei pystynyt täyttämään. Julkinen valvonta oli 1800-luvulla kehittymätöntä ja hajanaista sekä keskittynyt rikollisuuden torjunnan sijaan partioiden näkyvillä oloon. Näin ollen yksityisetsivistä tuli olennainen osa valvontaa.

Yhdysvaltojen yksityisetsivätoiminta kehitettiin 1830-luvulla, ja se laajeni Allan Pinkertonin toimesta vuonna 1850 toimimaan suurten yritysten muun muassa huijauksiin ja kavalluksiin liittyvissä tutkimuksissa. Pinkerton oli skotlantilaissyntyinen ja Chicagossa asunut poliisietsivä, joka ymmärsi, että yksityisille turvallisuuspalveluille oli olemassa markkinat. Silloin oli käynnissä teollinen ekspansio, kultalöydöt sekä uusien postivaunu- ja rautatielinjojen avaaminen, mikä toimi myös kasvualustana rikollisuuden kasvulle. Näin turvallisuutta kaipaavia asiakkaita riitti.

Myös junarosvot saivat kokea yksityisetsivien taidot 1860- ja 1870-luvuilla, kun esimerkiksi rautatiet, kaivosyritykset ja vakuutusyhtiöt palkkasivat yksityisetsiviä jahtaamaan karkulaisia ja soluttautumaan lainsuojattomien jengeihin. Pinkertonin yritys kasvoi ja laajeni voimakkaasti. Hänellä oli jo 20 toimistoa ympäri Yhdysvaltoja 1900-luvun alussa. Yhdysvalloissa perustettiin myös kansainvälinen yksityisetsivien yhdistys World Association of Detectives (W.A.D.) vuonna 1925.

Yksityisetsivät toimivatkin tosiasiallisena kansallisena poliisivoimana kuuden vuosikymmenen ajan 1870-luvulta lähtien. He täyttivät osa- ja liittovaltiollisen tason valvontapalvelujen puutteet, jotka olivat olemassa Federal Bureau of Investigationin (FBI) perustamiseen saakka, eli vuoteen 1935 asti.

Yksityisetsivätoiminnan käynnistyminen Suomessa

Ensimmäisen maailmansodan vuoksi useille tavaroille oli määrätty vientikieltoja ja rajoituksia Suomessa. Kielloista huolimatta niitä päätyi kuitenkin Ruotsiin, koska myyminen sinne oli kannattavampaa. Salakuljetuksesta tuli pian ammattimaista.

Tullihallitus joutui tekemään mittavia valvontaoperaatioita salakuljettajien kiinni saamiseksi. Venäläiset esittivät väitteitä vientikiellossa olevien tavaroiden salakuljetuksesta rajan yli saman tullivartioaseman kautta. Epäiltiin, että osa Tornion tullivartijoista oli lahjottuja. Tullitarkastaja Stjernvall ehdotti, että hän voisi palkata Helsingin yksityisestä salapoliisitoimistosta kaksi salapoliisia selvittämään salakuljetuksia. Tullihallitus hyväksyi ehdotuksen, jonka myötä sovittiin toimeksiannosta.

Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annettu laki säädettiin vuonna 1919, jossa on mainittu myös yksityisetsivän ammatti. Asetus yksityisetsivän ammatista säädettiin vuonna 1944. Samalta vuodelta on tapaus, jossa yksityisetsivä Vilho Vesterinen tutki Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) Helsingin tehtaiden kahvivarkautta. Yksityisetsivä sai henkilön kiinni, kun hän oli varastanut raakakahvia kaksi kiloa. Siihen aikaan ihmiset paahtoivat raakakahvin kotonaan. Kahvin säännöstelyn takia sitä sai vain neljänneskilon kuukaudessa.

Liitto perustetaan ja kansainvälinen yksityisetsivien kokoontuminen Suomessa

Yksityisetsivät Seppo Teräluoto ja Heino Jurva perustavat Suomen Yksityisetsivä- ja Lakitoimistoliiton Helsingissä vuonna 1972. Siihen liittyi noin 20 jäsentä. Teräluoto toimi yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana vuoteen 1996 asti.

W.A.D. järjesti kansainvälinen yksityisetsivien kokouksen Helsingissä hotelli Intercontinentalissa vuonna 1978. Kokouksen järjestäjinä toimivat yksityisetsivät Matti Westerholm ja Markku Vuorela sekä poliisi Henry Nyberg.

Pilapiirtäjä Kari Suomalainen piirsi kokouksesta piirroksen Helsingin Sanomiin, joka on tämän blogin kuvana. Kokous oli sen verran merkittävä siihen aikaan, että itänaapurissamme oltiin myös siitä erittäin kiinnostuneita. Epäiltiin, että he olivatkin lähettäneen kokoukseen oman ”edustajan”.

Yksityisetsivän monipuoliset ja kehittyvät tehtävät

Yksityisetsivien toimeksiannot kasvoivat 1970–80-luvulla Suomessa. Toimeksiannot vaihtelivat maan ja taivaan väliltä. Oli esimerkiksi polttoainevarkauksia ja rahaan liittyvien kavalluksien tutkimisia. Kaupan ala työllisti myös paljon koeosto- ja myymäläetsivätehtävillä.

Oma lukunsa oli avioliittolaki, joka muuttui vuonna 1987. Tätä ennen näytön saaminen uskottomuudesta aiheutti yleensä sen, että sai avioeron heti. Oli myös mahdollista, että menetti tasinko-oikeuden. Kyseisiä toimeksiantoja oli todella paljon eri puolilla Suomea siihen aikaan. Tänä päivänäkin tehdään vielä toimeksiantoja, joissa selvitetään uskottomuustapauksia, mutta ei enää samassa mittakaavassa. Yksityisetsivät etsivät myös kadonneita henkilöitä ja tutkivat lähisukulaisten välisiä väärinkäytöksiä sekä muita rikoksia.

Teknologia on muuttanut yksityisetsivätoimintaa paljon vuosikymmenien aikana. Liiketoiminnan kansainvälistyminen on näkynyt toimeksiantojen lisääntymisenä. Internet on vaikuttanut myös yksityisetsivien tehtäviin, kun sitä kautta esimerkiksi myydään varastettuja tai väärennettyjä tuotteita. Lisäksi erilaiset talous- ja kyberrikokset työllistävät tänä päivänä paljon yksityisetsiviä.

Yksityisetsivän ammatti on nykyään hyvin monipuolinen ja vaatii laaja-alaista erityisosaamista. Suomen Yksityisetsivä- ja Lakitoimistoliiton yksi tärkeä tehtävä on kehittää jäsenten ammattitaitoa järjestämällä koulutustilaisuuksia sekä opinto- ja tutustumismatkoja ja seuraamalla turvallisuusalan kansainvälistä kehitystä. Liitto on myös aktiivisesti mukana kansainvälisissä ja kansallisissa foorumeissa. Erinomaisen hyvää juhlavuotta liitolle!