Työsuojelun valvonta jaetaan työpaikkavalvontaan ja markkinavalvontaan. Ensimmäiseen kuuluvat työnantajalle säädettyjen lakien valvonta ja työympäristön olosuhteiden valvonta. Jälkimmäiseen kuuluu tuotteiden vaatimustenmukaisuuden valvonta markkinoilla. Tässä blogissa keskitytään työpaikkavalvontaan, joka pohjautuu Edilexissä julkaistuun artikkeliin (Paasonen & Kavén 2021).

Työsuojeluviranomainen

Työsuojeluviranomaisen toiminta perustuu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin (jäljempänä valvontalaki). Valvontalaissa säädetään viranomaisen velvollisuuksista, toimintavaltuuksista ja menettelytavoista, joita viranomaisen on noudatettava valvoessaan sille kuuluvien säännösten noudattamista.

Viranomaisen toimivalta valvontaan perustuu valvottavaan lakiin, esimerkiksi työturvallisuuslain 65 §:ään ja työsopimuslain 13 luvun 12 §:ään. Menettelytapoja koskevia säännöksiä sovelletaan sekä työnantajien valvontaan että muiden työsuojeluviranomaisen valvottavina olevien tahojen valvontaan.

Valvontalain 2 §:n 1 kohdan mukaan työsuojeluviranomaisella tarkoitetaan aluehallintovirastoa sekä sosiaali- ja terveysministeriötä sen hoitaessa tuotteiden turvallisuuden valvontaan liittyviä tehtäviä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työsuojelun valvonnasta, kehittämisestä ja työnsuojeluun liittyvästä lainsäädännöstä.

Työsuojeluhallinto on osana aluehallintovirastoja (AVI), mutta toimii sosiaali- ja terveysministeriön suorassa ohjauksessa. Työsuojeluviranomaisena työsuojeluhallinto on itsenäinen ja riippumaton valvontaviranomainen.

Valvontalain esitöissä on määritelty myös valvonta, vaikka määritelmää ei ole tuotu itse lakiin. Valvonnalla tarkoitetaan kaikkia työsuojeluviranomaisen tehtäviä, joista valvontalaissa ja muussa valvottavana olevassa lainsäädännössä säädetään.

Valvontalain 3 §:ssä säädetään valvonnasta ja sen toteutumisesta. Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on tarkastaa työpaikkoja ja tehdä muita lainsäädännön edellyttämiä toimenpiteitä. Tarkoitukseksi nähdään lainsäädännön noudattamisen edistäminen. Valvontalain 3 §:ssä säädetään myös muista säännöksistä, joita sovelletaan työsuojeluviranomaisen toiminnassa. Muita säännöksiä sovelletaan siltä osin kuin niistä ei ole säädetty erityissäännöksin valvontalaissa.

Työsuojelutarkastukset

Työsuojelutarkastukset ovat keskeinen osa työsuojelun valvontaa. Valvontaan voi liittyä muitakin viranomaistoimia. Valvonnan kohteelta voidaan pyytää etukäteen selvityksiä, esimerkiksi työpaikan valvonnan kannalta merkityksellisiä tietoja, jotka nopeuttavat itse tarkastusta.

Myös tietojen täydentämistä voidaan pyytää käynnin yhteydessä, eikä työpaikkakäynti ole edes aina tarpeellinen. Tietojen vaihtoon liittyy valvontalain erityissäännöksiä, jotka koskevat valvontaan liittyvää tiedonsaanti- ja tarkastusoikeutta, tarkastuksen tekemistä ja ennakkoilmoitusta, tarkastusta kotirauhan piirissä ja ilmoittajan tietojen salassapitoa.

Pysyvät parannukset työpaikoilla ja oma-aloitteinen työolojen kehittäminen ovat työsuojelutarkastusten tavoitteita. Työpaikan oloja ja työelämän sääntöjen noudattamista valvotaan pääasiallisesti tarkastuksin. Lähes kaikkiin valvontakohteisiin sopii työpaikalla tapahtuva tarkastus.

Tarkastus voidaan tehdä myös asiakirjatarkastuksena, joka on vakiintunut toimintatapa. Myös virtuaalitekniikan avulla voidaan tehdä vuorovaikutteisia tarkastuksia tilanteissa, joissa ei vaadita työolosuhteiden laajaa havainnointia. Tämä on tehokas ja taloudellinen tarkastusmuoto.

Viranomainen voi päättää, onko tehtävä tarkastus vai riittääkö joku muu toimenpide. Jos työpaikalta tulee ilmoitus vakavasta työtapaturmasta, on työsuojeluviranomaisella velvollisuus toimia. Tällöin tutkitaan tapaturmaan johtaneiden tapahtumien kulku ja syyt sekä mahdollisuudet tapaturman uusiutumiseen. Nämä on tehtävä kiireellisesti.

Työsuojelutarkastusten lukumääriä

Työsuojelun vastuualueiden valvottavana on noin 300 000 työpaikkaa. Alla olevaan taulukkoon on koottu työsuojelutarkastusten määrät vuosilta 2013–2020. Taulukossa on myös eriteltyinä asiakirjatarkastukset ja työpaikkatarkastukset.

Työsuojelutarkastuksia tehdään normaalisti yli 20 000 vuosittain. Koronavirusepidemian johdosta vuosi 2020 oli poikkeuksellinen tarkastusten määrissä. Asiakirjatarkastusten määrä kasvoi ja työpaikkatarkastusten aleni huomattavasti. Huomattava määrä työsuojelutarkastuksista tehtiin virtuaalisesti. Työsuojeluhallinnon mukaan virtuaaliset tarkastukset saivat asiakkailta hyvän vastaanoton.

Tosin tarkastukset, jotka vaativat työpaikan laajaa havainnointia, tehtiin lähitarkastuksina. Työsuojeluvalvonnassa koronavirusepidemian puhkeaminen näkyi myös lisääntyneinä asiakasyhteydenottoina ja tietotarpeina. Tämän seurauksesta valvonnasta vapautunut resurssi ohjattiin valvontaa tukeviin tehtäviin ja asiakasneuvonnan resursseja lisättiin vastaamaan kasvanutta kysyntää.

Uusien valvontakeinojen kehittäminen

Työsuojeluhallinnon valvontatoiminta painottuu edelleen hyvin pitkälti työpaikkatarkastuksiin. Tarkastusten yhteydessä tarkastaja voi valvontalain antaman toimivallan puitteissa antaa työnantajalle tarkastuskertomuksessaan ohjeita ja neuvoja. Työnantajalle voidaan antaa kirjallinen toimintaohje, jos hän ei noudata työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvissa säännöksissä asetettuja velvollisuuksia.

Jos työnantaja ei noudata toimintaohjetta, hänelle voidaan antaa asiasta kehotus puutteen tai vaaratekijän poistamiseksi. Kyseiset toimenpiteet on tehty noudatettaviksi, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia. Näitä voimakkaampi keino on antaa asia työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi. Työsuojeluviranomaisen päätös onkin oikeudellisesti velvoittava. Päätöksen tehosteeksi on mahdollista määrätä uhkasakko.

Uusien valvontakeinojen kehittäminen ja nyt käytössä olevien keinojen monipuolistaminen ovat työsuojeluhallinnon tärkeä kehityssuunta. Työelämän jatkuva muuttuminen sekä uudet ilmiöt ja haasteet vaikuttavat siihen, että valvonnan keinojen on myös kehityttävä ja muututtava mukana. Tavoitteena on edelleen työolosuhteiden turvallisuus ja terveellisyys sekä jatkuva parantaminen, jossa on myös työsuojelun valvonnalla merkittävä rooli tiedon välittäjänä ja neuvojen antajana.

Tämä haastaa työsuojeluhallinnon kehittämään vuorovaikutustaitoja monikanavaisemmaksi. Käyttöön voitaisiin ottaa myös enemmän älykkäitä digitaalisia ratkaisuja ja avointa tietovarantoa, joilla tuettaisiin työpaikkoja ylläpitämään turvallisia ja terveellisiä työoloja. Tämä kehittämistyö myös yhtenäistäisi vastuualueiden tarkastustoimintaa.