Tänä keväänä oppivelvollisuusiän noustessa 18 ikävuoteen, on ollut ensimmäisen kerran velvollisuus hakea toisen asteen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä.

Yhteishaku päättyi huhtikuun alussa ja siinä ammatilliseen koulutukseen sekä lukiokoulutukseen haki lähes 75 000 henkilöä. Perusopetuksen jälkeisten koulutusten haut järjestettiin nyt myös ensimmäistä kertaa samanaikaisesti.

Turvallisuusalan ammatillisista koulutuksista on tullut hyvin suosittuja. Turvallisuusalan perustutkinnon kokonaisvaltainen uudistus on käynnissä. Tutkinnon perusteet uudistetaan vastaamaan nykypäivän työelämän uudistuneita osaamisvaatimuksia. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022, joka on nyt lausuntokierroksella lausuntopalvelussa.

Turvallisuusala toimialana

Turvallisuusala on toimialana hyvin monimuotoinen ja eri suuntiin kehittyvä, joten sitä on vaikea saada mahtumaan erilaisten teoreettisten tai lakimääritelmien sisään. Perinteiset turvallisuusviranomaiset ovat yksi osa toimialaa, kuten poliisi, tulli, rajavartiolaitos, rikosseuraamuslaitos ja pelastustoimi. Yksityinen turvallisuusala jaotellaan usein vartioimisliike-, yksityisetsivä-, järjestyksenvalvonta- ja turvatarkastustoimintaan, joissa voidaan erityissäännösten nojalla käyttää julkista valtaa.

Turvasuojaustoiminta on nykyään näkyvää, koska ala on kytkeytynyt yhä enemmän turvallisuustekniikkaan ja sen määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Ala muodostuu myös monista muista palveluista ja tuotteista, joita ei välttämättä mielletä osaksi toimialaa. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita erilaiset turvallisuusasiantuntija- ja koulutuspalveluita sekä turvallisuusteknologiaa ja -järjestelmiä tuottavat toimijat.

Kyberturvallisuuden merkitys on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana palveluiden digitalisoitumisen ja tuotantotapojen sekä niiden ulkoistamisen myötä. Kyberturvallisuudesta on tullut merkittävä osa myös turvallisuusalan liiketoimintaa.

Koulutuksen kehityksestä ja tutkimuksesta

Yksityisen turvallisuusalan voimakkaan kehityksen myötä on jouduttu rakentamaan 2000-luvulla toimialan koulutusjärjestelmä. Perinteisesti alan toimijat kouluttivat itse henkilöstönsä.

Koulutuksia on keskitetty lakiuudistuksien myötä oppilaitoksiin, joilla on näyttötutkintojen järjestämisoikeus. Turvallisuusalan perustutkinnon suoritusmäärät ovat kolminkertaistuneet 2010-luvulla.

Yksityisen turvallisuusalan koulutusta on vähän tutkittu Suomessa. Tutkimustuloksista voidaan nostaa neljä keskeistä näkökulmaa, ja niihin liittyviä kysymyksiä alan ammatillisen koulutuksen nykytilasta sekä kehittämistarpeista.

Ensimmäisenä näkökulmana on toimialan koulutusjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen, sillä tutkimustulosten mukaan koulutuksen on katsottu hakevan monessa suhteessa vielä muotoaan ja paikkaansa monipuolistuneessa toimintaympäristössä.

Tämä selittyy osaltaan sillä, että toimialan koulutusjärjestelmä ja tutkinnot ovat tuoreita verrattuna muihin toimialoihin, joiden koulutuksilla on pitkät perinteet. Turvallisuusalan tutkintoja on uudistettu ja päivitetty melko hitaalla tahdilla verrattuna alan kehittymiseen.

Toinen keskeinen näkökulma liittyy alan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyteen, sillä tutkimustulosten mukaan koulutusjärjestelmä ei vastaa kaikilta osin työelämän tarpeita.  Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa korostetaan, että koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet ja koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä työelämän kanssa.

Kolmantena keskeisenä näkökulmana on tutkintotilaisuuksien kehittäminen. Tutkintotilaisuudet tulisi voida suorittaa oikeasti työelämässä, kuten muillakin koulutusaloilla. Tässä on viime vuosina useissa oppilaitoksissa tehtykin kehittämistyötä.

Neljäs keskeinen näkökulma on ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminnan laatuun ja opetuksen kehittämiseen liittyvät asiat. Koulutuksen laatuun liittyvissä tutkimuksissa on korostettu opettajien ammattitaidon sekä opetusmenetelmien ja -materiaalien merkitystä koulutuksen laadulle, joissa on alalla ollut kehittämistarpeita.

Lausuntokierroksella olevat perustutkinnon perusteet

Turvallisuusalan perustutkinnon tavoitteena tulisi olla, että tutkinnon suorittaja saa valmiudet toimia turvallisuusalan erilaisissa työtehtävissä. Tämän takia tärkeää olisi, että tutkinnon osat vastaisivat alan työtehtäviä.

Lausuntokierroksella olevissa tutkinnon perusteissa  painottuu siten aivan liikaa voimankäyttöön ja uhkatilanteiden hallintaan liittyvät tutkinnon osat, kun näitä sisältyy myös vartiointitehtävissä ja järjestyksenvalvonnan tehtävissä toimimiseen.

On tärkeää, että alan keskeisille tehtäville (vartija, järjestyksenvalvoja, turvatarkastaja ja turvasuojaaja) on omat tutkinnon osat tarjolla. Tämän lisäksi pitäisi olla riittävästi yleisiä tutkinnon osia, joita tarvitsee nykyään kaikissa turvallisuusalan työtehtävissä, kuten vuorovaikutusvalmiuksia, kirjallisia taitoja ja oikeudellista osaamista. Lisäksi pitäisi saada riittävät perustaidot riskienhallinnasta ja organisaatioiden turvallisuustoiminnasta.

Lausuntokierroksella olevissa tutkinnon perusteissa ei ole kokonaisuus tasapainossa. Perusteista puuttuu myös kokonaan kyberturvallisuus, vaikka sen merkitys kasvaa koko ajan. Tutkinnon pitäisi tarjota valmiudet jatkaa opintoja alalla eteenpäin, niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, kuten eri turvallisuusviranomaisten koulutuksiin.

Yhteenvetoa

Turvallisuusalan koulutuksen kehittämisessä on tärkeää huomioida, että koulutuksen vaikuttavuus on hyvin pitkäkestoista. Keskustelua tarvitaankin siitä, mikä yksityisen turvallisuusalan rooli tulee olemaan tulevaisuudessa, jotta tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan koulutuksella.

Kehittämisen lähtökohtina tulisikin olla käsitykset siitä, minkälaisia valmiuksia alalla vaaditaan ja millaiset tavoitteet koulutuksella pitäisi olla. Nykyään koulutusjärjestelmä tarjoaa hyvät mahdollisuudet jatkokoulutukselle perustutkinnon suorittamisen jälkeen, joten koulutusjärjestelmän rakenne tulisi olla yhtenäinen. Lisäksi kynnys toimialalle tulolle ei saa olla liian korkea, koska yhtenä alan ongelmana on ollut soveltuvan työvoiman saaminen ja henkilöstön vaihtuvuus.

Koulutusjärjestelmää kehittämällä henkilöstöä saataisiin sitoutumaan, kun heille pystyttäisiin tarjoamaan työn ohella tapahtuvaa monimuotoista ja joustavaa tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutusjärjestelmän tulisi vastata osaltaan myös toimialan kasvaneen roolin mukanaan tuomaan kysyntään ja vaatimuksiin. Alan työtehtävät ovatkin nykyään hyvin monipuolisia, joten paljon muutakin kuin pamputtamista, kaasuttamista ja raudoittamista.