Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän valmisteilla oleva uudistus on herättänyt paljon keskustelua. Valmistelussa on ehdotettu, että vanginvartijan viran erityinen kelpoisuusvaatimus muutettaisiin siten, että se kattaisi vankeinhoitoalan ammatillisen tutkinnon, turvallisuusalan tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai soveltuvan korkeakoulututkinnon. Lisäksi on ehdotettu, että rikosseuraamusalan ammatillinen tutkinto lakkautettaisiin ja sen sijaan panostettaisiin henkilöstö- ja täydennyskoulutukseen.
Koulutusvaatimuksista ja haasteista
Yhdistyneiden kansakuntien vankeinhoidon vähimmäissäännöissä (Nelson Mandela -säännöt) todetaan, että koko henkilöstöllä on oltava asianmukainen koulutustaso ja henkilöstölle on tarjottava mahdollisuudet sekä keinot hoitaa tehtävänsä ammattimaisesti.
Eurooppalaiset vankeinhoitosäännöt korostavat, että resurssien puute ei saa johtaa vankien ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Vankilahenkilökunnan rekrytoinnin, koulutuksen ja työolojen on mahdollistettava korkeatasoisen vankeinhoidon ylläpito.
Rikosseuraamuslaitoksen eri tarkastuksissa ja selvityksissä on noussut esille valvontahenkilöstön riittävyys. Esille on noussut myös koulutetun valvontahenkilöstön puute, joka on vankilaturvallisuuteen keskeisesti vaikuttava tekijä. Kouluttamattoman valvontahenkilöstön puutteet voivat vaarantaa turvallisuuden ja lisäävät koulutetun henkilöstön kuormitusta.
Kotimaisten ja kansainvälisten vaatimusten valossa on huolestuttavaa, että merkittävä osa valvontahenkilöstöstä on vailla asianmukaista koulutusta. Tämä puute vaarantaa vankilaturvallisuuden ja vaikeuttaa henkilökunnan kykyä toimia ammattimaisesti. Täytyy kuitenkin huomioida, että nykyinen koulutusjärjestelmä täyttää kansainväliset vaatimukset, joten sen rakenteeseen ei tarvitse siten tehdä uudistuksia.
Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistus on myös aiheuttanut lisää haasteita, kun vankiloissa on jouduttu karsimaan valvonnan resursseista. Samaan aikaan vankimäärä on kasvussa ja Rikosseuraamuslaitoksen hallinto on paisunut. Siten on paineita saada kustannussäästöä, jonka kohteeksi on nyt otettu koulutusjärjestelmä.
Esimerkkiä Ranskasta
Ranskassa vanginvartijoiden koulutus yhdistää teoreettisen ja käytännön opetuksen. Koulutusohjelman tavoitteena on luoda ammattitaitoisia vanginvartijoita, jotka voivat tehokkaasti ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta vankiloissa samalla kun he kunnioittavat vankien oikeuksia ja edistävät heidän kuntoutustaan.
Aluksi vanginvartijat käyvät läpi kahdeksan kuukautta kestävän peruskoulutuksen École Nationale d’Administration Pénitentiairessa. Tämä koulutusjakso sisältää sekä teoriaopetusta että käytännön harjoittelua vankiloissa. Koulutuksen aikana opiskelijat opiskelevat muun muassa vankilaturvallisuutta, lainsäädäntöä ja sosiaalisia taitoja, jotka ovat välttämättömiä vankien kanssa työskentelyssä.
Koulutuksen ensimmäinen vaihe keskittyy teoreettiseen oppimiseen, jossa käsitellään vankeinhoidon periaatteita, rikosoikeusjärjestelmää sekä vanginvartijan roolia ja velvollisuuksia. Toisessa vaiheessa opiskelijat suorittavat harjoittelujakson vankiloissa, jossa he pääsevät soveltamaan oppimaansa käytännössä ja saavat ohjausta kokeneilta vanginvartijoilta.
Koulutuksen jälkeen vanginvartijoille tarjotaan jatkuvaa täydennyskoulutusta uransa aikana. Tämä varmistaa, että he pysyvät ajan tasalla uusimmista vankilaturvallisuuden käytännöistä ja lainsäädännön muutoksista. Jatkokoulutus on keskeinen osa vanginvartijan ammattitaitoa ja urakehitystä.
Koulutusjärjestelmässä on huomioitu urakehitys. Esimerkiksi vankilan johtajaksi pääsy vaatii monivaiheisen koulutuksen työkokemuksen lisäksi. Johtajan koulutusohjelma sisältää sekä teoreettista että käytännön opetusta vankeinhoidon eri osa-alueista, mukaan lukien johtamista, turvallisuutta, lainsäädäntöä ja psykologiaa. Koulutus kestää useita kuukausia, ja siihen kuuluu myös harjoittelujaksoja eri vankiloissa.
Koulutusjärjestelmän uudistamisessa turvallisuus keskiöön
Suomessa rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä turvallisuuden ja laadukkaan vankeinhoidon varmistamiseksi. Uudistuksen tulee huomioida sekä koulutuksen että turvallisuuden tavoitteet.
Koulutuksen kehittäminen on haasteellista nykyisten henkilö- ja taloudellisten resurssien puitteissa, mutta ongelmia ei kuitenkaan ratkaista lopettamalla koulutusta. Tämä vain vaarantaa vielä enemmän vankilaturvallisuutta, jonka kehittämisessä on paljon tekemistä Suomessa.
Rikosseuraamusalan työntekijöiden yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden kanssa on kasvava ongelma. Tämä näkyy viimeaikaisissa julkisuuteen tulleissa rikostapauksissa ja työntekijöiden sekä vankien välisissä suhteissa. Tapaukset ovat varmasti vain jäävuoren huippu ongelman todelliseen laajuuteen verrattuna.
Ruotsissa järjestäytyneen rikollisuuden myötävaikuttajia työskentelee laajasti eri viranomaisissa, ja Kriminalvårdenissa soluttautumistapausten määrä on ollut kasvussa. Esimerkiksi vuonna 2022 ilmoitettiin lähes 400 Kriminalvårdenin työntekijöihin liittyvää soluttautumis- tai myötävaikuttamisepäilyä.
Rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksessa vanginvartijan ammatillinen identiteetti muodostuu tiiviissä opiskelijayhteisössä, mikä luo ammattiylpeyttä sekä yhteisiä ammatillisia arvoja ja normeja. Tämä yhteisöllisyys suojaa vaikuttamisyrityksiä vastaan ja madaltaa kynnystä ilmoittaa asioista. Lisäksi opiskelun aikana opiskelukavereiden ja opettajien tekemät havainnot mahdollisesta soveltumattomuudesta alalle ovat tärkeitä, esimerkiksi päihdeongelmat tai rikosmyönteiset asenteet tulevat ilmi ja niihin voidaan puuttua.
Koulutuksen sitouttava vaikutus ja merkitys vankilaturvallisuudelle
Koulutuksella on ollut alalle merkittävä, sitouttava vaikutus. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen selvityksen mukaan vuosina 2011–2022 tutkintokoulutuksesta valmistuneista 81 prosenttia oli vuoden vaihteessa 2023–2024 edelleen alalla. Vanginvartijan tehtävässä vankilassa oli puolestaan 90 prosenttia valmistuneista.
Ei ole siten ihme, että Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen työntekijät ovat vastustaneet uudistusta, kun alan koulutuksella on pitkä historia. Koulutuskeskus on perustettu vuonna 1976. Työntekijät ovat nostaneet esille seuraavia argumentteja uudistukseen liittyen:
- Tutkintokoulutus on välttämätön rikosseuraamusalan ohjaus- ja valvontatehtäviin, jotka edellyttävät julkisen vallan käytön ja perusoikeuksien kunnioittamisen osaamista.
- Tutkinto on kansainvälisesti tunnustettu ja säädösten mukainen, mikä takaa työvoiman liikkuvuuden ja jatkokoulutusmahdollisuudet, joten uudistus alentaisi koulutuksen tasoa ja heikentäisi alan vetovoimaa.
- Tutkintokoulutus tuottaa ammatillisen identiteetin ja eettisen ajattelun, jotka ovat tärkeitä alalla työskentelyssä. Koulutus lisää myös alalle sitoutumista ja pysyvyyttä, mikä on hyödyllistä sekä vangeille että yhteiskunnalle.
- Tutkintokoulutusta voidaan kehittää joustavammaksi ja tehokkaammaksi ilman sen lakkauttamista, kuten luomalla jatkuvan haun malli sekä lisäämällä verkko-opintoja ja yksiköiden välistä yhteistyötä.
Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistus on tärkeää, mutta on välttämätöntä varmistaa, ettei uudistus heikennä turvallisuutta ja että järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen alalle estetään tehokkaasti. Tämä edellyttää sekä koulutuksen että turvallisuuden kehittämistä alalla. Näin voidaan varmistaa, että uudistus palvelee koulutuksen ja turvallisuuden tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla.
Tällä hetkellä vallitsevalla vankiloiden turvallisuus- ja resurssitilanteella on kahdensuuntaiset vaikutukset: 1) vankien oikeusturva ei toteudu, mikäli he eivät voi suorittaa vankeusrangaistusta turvallisesti eivätkä osallistua tosiasiallisesti erilaisiin toimintoihin ja kuntoutuksiin rangaistusajan suunnitelman mukaisesti ja 2) päihteistä sekä rikollisesta elämäntavasta irtautuminen on erittäin vaikeaa, mikäli tarjolla on jatkuvasti huumausaineita ja vangit joutuvat pakotetuksi rikolliseen toimintaan, kuten vankilaan suuntautuvaan huumeiden salakuljetukseen.
Parhaatkaan kuntoutusohjelmat tai kattavasti tehdyt rangaistusajan suunnitelmat eivät toimi, mikäli olosuhteet vankiloissa eivät ole niiden toteutumiselle suotuisat. Näin ollen vankiloiden turvallisuus ja rikollisen toiminnan ehkäiseminen luovat perustan vankeuslain asettamille tavoitteille rikollisesta elämäntavasta irtautumiseen ja päihteistä vieroittautumiseen.
Rikosseuraamusalan ammatillisen tutkinnon lakkauttamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia vankilaturvallisuuteen. Lisäksi täytyy huomioida, että ehdotettu turvallisuusalan tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto eivät sisällä esimerkiksi vankilaturvallisuuden kannalta mitään opetussisältöä. Tämän takia henkilöstön koulutus ja osaaminen tulee varmistaa, mitä myös kansainväliset vaatimukset edellyttävät.