Euroopan huumemarkkinat ovat keskellä merkittävää muutosta. Perinteisten huumausaineiden rinnalle on tullut jatkuvasti uusia synteettisiä yhdisteitä, markkinat ovat kansainvälistyneet ja rikollisverkostot ovat kehittäneet toimintatapojaan viranomaisten valvonnan välttämiseksi.
Samalla huumeiden käyttöön liittyvät terveys-, turvallisuus- ja yhteiskunnalliset haitat ovat kasvaneet. Näistä kehityskuluista varoittaa Euroopan unionin huumevirasto (EUDA) kesäkuussa julkaistussa raportissaan.
Raportin keskeinen viesti on selkeä. Euroopan huumemarkkinat muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi, vaikeammin ennakoitaviksi ja vaarallisemmiksi niin käyttäjille kuin yhteiskunnalle. Huumausaineiden käyttöä ei voida enää tarkastella pelkästään kansanterveydellisenä ongelmana, vaan kyse on yhä enemmän myös sisäisen turvallisuuden, rikostorjunnan, järjestäytyneen rikollisuuden ja yhteiskunnan resilienssin kysymyksestä.
EU-komissaari Magnus Brunner muistuttaa raportin yhteydessä, että huumeiden käytön inhimillinen hinta on edelleen korkea. Vuonna 2025 Euroopassa kirjattiin vähintään 7 600 yliannostuskuolemaa 29 maassa. Samalla uusia psykoaktiivisia aineita havaitaan edelleen keskimäärin yksi viikossa, ja EUDA seuraa jo yli tuhatta erilaista yhdistettä.
Synteettiset huumeet muuttavat markkinoita
Raportin mukaan erityistä huolta aiheuttavat synteettisillä kannabinoideilla vahvistetut kannabistuotteet, puoliksi synteettiset kannabinoidit, uudet synteettiset opioidit sekä ketamiinin lisääntyvä päihdekäyttö. Näiden aineiden ongelmana on niiden suuri voimakkuus, vaikea tunnistettavuus ja käyttäjien rajalliset tiedot aineiden todellisesta sisällöstä.
Erityisen vakavana pidetään synteettisten opioidien leviämistä Eurooppaan. Vaikka Eurooppa ei ole vielä kohdannut Yhdysvaltojen kaltaista opioidikriisiä, viranomaiset seuraavat kehitystä huolestuneina. Pienetkin annokset voivat aiheuttaa hengenvaarallisia yliannostuksia, minkä vuoksi uusien aineiden nopea tunnistaminen ja valvonta ovat keskeisessä asemassa.
Samanaikaisesti kokaiinin käyttö pysyy korkealla tasolla. EUDA arvioi, että yli neljä miljoonaa eurooppalaista käytti kokaiinia viimeisen vuoden aikana. Kokaiinin asema on muuttunut viime vuosina siten, että sitä ei enää pidetä vain tiettyjen käyttäjäryhmien päihteenä, vaan sen käyttö on yleistynyt laajemmin eri väestöryhmissä.
Rikollisverkostot mukautuvat viranomaisten valvontaan
Raportti osoittaa myös, kuinka nopeasti järjestäytyneet rikollisverkostot mukautuvat muuttuvaan toimintaympäristöön. Salakuljetuksessa hyödynnetään yhä enemmän pieniä satamia, nopeita veneitä, drooneja ja monimutkaisia logistiikkaketjuja.
Kokaiinin takavarikointimäärät laskivat vuonna 2024, mutta samalla takavarikkojen lukumäärä kasvoi. Tämä viittaa siihen, että rikollisverkostot ovat siirtyneet pienempiin ja hajautetumpiin lähetyksiin vähentääkseen kiinnijäämisriskiä. Kehitys muistuttaa yhä enemmän kansainvälisten yritysten käyttämiä toimitusketjuja, joissa riskejä hajautetaan useiden kuljetusreittien ja toimijoiden kesken.
Huumausainekauppa onkin nykyisin kiinteä osa vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Samat verkostot osallistuvat usein myös rahanpesuun, korruptioon, ihmiskauppaan, petosrikollisuuteen ja väkivaltarikollisuuteen.
Suomen huumetilanne muuttunut
Vaikka monet raportin havainnot koskevat koko Eurooppaa, myös Suomessa huumetilanne on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Erityisesti stimulanttien käyttö on lisääntynyt, huumausaineiden saatavuus on kasvanut ja markkinat ovat kansainvälistyneet.
Jätevesitutkimukset osoittavat, että amfetamiinin käyttö on pysynyt korkealla tasolla useissa kaupungeissa. Samanaikaisesti kokaiinin käyttö on lisääntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.
Myös kannabiksen käyttö on yleistynyt erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Samalla markkinoille on tullut uusia kannabistuotteita, kuten erilaisia uutteita, vape-tuotteita ja syötäviä valmisteita, joiden pitoisuudet voivat olla huomattavasti perinteistä kannabista korkeampia.
Huolta aiheuttaa lisäksi lääkkeiden väärinkäyttö. Erityisesti bentsodiatsepiinit, opioidit ja muut keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet esiintyvät usein osana sekakäyttöä. Tämä näkyy myös yliannostustapauksissa ja päihdehaitoissa.
Alfa-PVP suomalainen erityisongelma
Yksi Suomen merkittävimmistä huumeilmiöistä liittyy alfa-PVP:hen eli niin sanottuun peukkuun. Kyseessä on synteettinen katinoni, jonka käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina useilla paikkakunnilla.
Peukkuun liittyy merkittäviä terveydellisiä ja turvallisuuteen liittyviä riskejä. Aine voi aiheuttaa voimakasta levottomuutta, aggressiivisuutta, impulsiivista käyttäytymistä, vainoharhaisuutta ja psykoottisia oireita. Tämän vuoksi ilmiö näkyy yhä selvemmin poliisin, ensihoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yksityisen turvallisuusalan päivittäisessä toiminnassa.
Poliisi on yhdistänyt peukun käytön useisiin väkivalta-, omaisuus- ja huumausainerikoksiin. Samalla vartijat ja järjestyksenvalvojat kohtaavat työssään yhä useammin henkilöitä, joiden käyttäytymiseen aineen käyttö vaikuttaa merkittävästi. Tämä lisää uhka- ja väkivaltatilanteita esimerkiksi kauppakeskuksissa, joukkoliikenteessä, ravintoloissa, tapahtumissa ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä.
Huumausaineiden vaikutukset eivät rajoitu yhteiskuntaan vankiloiden ulkopuolella. Synteettisten huumeiden käyttö näkyy yhä selvemmin myös suomalaisissa vankiloissa.
Peukun kaltaisiin stimulantteihin liittyvät aggressiivisuus, impulsiivisuus ja psykoottiset oireet lisäävät väkivallan, uhkailun ja järjestyshäiriöiden riskiä. Samalla huumausainekauppa ja rikollisverkostojen toiminta eivät välttämättä katkea vankeusaikana, vaan niitä pyritään ylläpitämään myös vankiloiden sisältä käsin.
Vankiloissa huumausaineet liittyvät usein myös velkaantumiseen, painostamiseen ja järjestäytyneiden rikollisryhmien vaikutusvaltaan. Tämän vuoksi huumausaineiden torjunta on samalla myös vankilaturvallisuuden, henkilöstöturvallisuuden ja rikoksista irtautumisen kysymys.
Huumausaineet ovat entistä enemmän turvallisuuskysymys
EUDA:n raportin tärkein havainto on, että huumausaineita ei voida enää tarkastella ainoastaan terveydenhuollon tai sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Huumausaineiden tuotanto, salakuljetus ja myynti muodostavat keskeisen tulonlähteen järjestäytyneelle rikollisuudelle, joka hyödyntää kansainvälisiä verkostoja, digitaalista viestintää ja kryptovaluuttoja.
Suomessa kehitys näkyy poliisin työssä, yksityisen turvallisuusalan toimintaympäristössä, terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja vankiloissa. Huumausaineisiin liittyvät ongelmat kuormittavat laajasti yhteiskunnan turvallisuus- ja hyvinvointijärjestelmiä.
Tämän vuoksi huumausainepolitiikassa tarvitaan samanaikaisesti tehokasta rikostorjuntaa, ennaltaehkäisyä, hoitoa, kuntoutusta ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Samalla on tunnistettava, että huumausainemarkkinoiden muutos on osa laajempaa turvallisuusympäristön muutosta, jossa järjestäytynyt rikollisuus, kansainväliset verkostot ja nopeasti muuttuvat synteettiset huumeet muodostavat yhä merkittävämmän haasteen myös suomalaiselle yhteiskunnalle.