Nuorisorikollisuus ja katujengit ovat Suomessa keskeisiä turvallisuuskysymyksiä, joihin on pyrittävä puuttumaan monialaisilla ja kohdennetuilla toimenpiteillä. Poliisin järjestämässä tilaisuudessa helmikuun lopussa esiteltiin ajankohtaista tietoa ilmiön kehityksestä, katujengirikollisuuden torjunnasta sekä poliisin ja muiden viranomaisten yhteistyöstä.

Poliisin tilannekuvan mukaan nuorisorikollisuus ja katujengirikollisuus muodostavat verkostomaisen ilmiön, jossa alaikäisten ja alle 21-vuotiaiden tekemät rikokset liittyvät laajempiin rikollisverkostoihin. Rikollisuuden rakenne on muuttunut entistä ammattimaisemmaksi, ja jengiytymisellä on havaittu olevan yhteyksiä myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Rikosilmiö tilastojen valossa

Vuoden 2024 aikana katujengeihin liittyvien rikosepäilyjen ja rikosten vakavuuden havaittiin vähentyneen edellisvuoteen verrattuna. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti poliisin kohdennetut toimenpiteet sekä keskeisten rikollisten vankeusrangaistukset. Arvioiden mukaan noin 15 prosenttia katujengien keskeisistä toimijoista oli vuoden 2024 lopulla vankilassa.

Nuorten tekemien rikosten määrässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Nuorten henkirikollisuuteen ja sen yrityksiin liittyvien rikosepäilyjen määrä on ollut kasvussa vuoden 2019 jälkeen. Vuosina 2020–2024 kirjattiin keskimäärin yli 100 epäilyä vuodessa, kun aiempina vuosina lukema oli 50–60 epäilyä vuodessa. Vuonna 2024 näistä rikoksista 38 prosenttia koski alaikäisiä ja epäillyistä 84 prosenttia oli miehiä.

Nuorten tekemistä henkirikoksista ja niiden yrityksistä suurin osa oli tapon yrityksiä. Näissä tapauksissa väkivaltaa käytettiin aiempaa raaemmin ja tekovälineenä oli 84 prosentissa tapauksista teräase, erityisesti puukko. Tapon yritykset tapahtuivat yleisimmin iltaisin ja viikonloppuisin, ja lähes puolet teoista sijoittui perjantai- ja lauantaiöihin.

Nuorten rikollisuuden kärkirikoksina näkyvät pahoinpitelyt ja näpistykset, mutta myös vakavammat rikokset, kuten ryöstöt ja huumausainerikokset, ovat yleistyneet. Rikolliseen toimintaan ajautuminen tapahtuu usein jo 10–12 vuoden iässä, ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten perheen haasteet, kaveripiiri sekä koulutusjärjestelmän puutteet. Rikoksiin osallistuvat nuorimmat tekijät ovat olleet 12–13-vuotiaita. Osassa tapauksista rikollisuus kytkeytyy vahvasti huumausainekauppaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Poliisin toimenpiteitä

Poliisi on kehittänyt useita toimenpiteitä katujengirikollisuuden torjumiseksi. Poliisin keräämän tilannekuvan mukaan katujengit toimivat verkostomaisesti ja tekevät yhteistyötä muiden rikollisryhmien kanssa.

Katujengien toiminta keskittyy väkivaltaan ja huumausainerikollisuuteen, mutta siihen kuuluu myös muita rikollisuuden muotoja. Joidenkin verkostojen on havaittu ammattimaistuneen, ja niiden toiminnassa esiintyy suunnitelmallisuutta ja taloudellisen hyödyn tavoittelua.

Poliisi on reagoinut ilmiöön järjestämällä tiedonkeruuta, poliisiyksiköiden vastuiden selkeyttämistä ja toimintatapojen yhdenmukaistamista. Lisäksi lainsäädäntöä on kehitetty, jotta viranomaiset voivat puuttua katujengirikollisuuteen tehokkaammin.

Yksi merkittävä hanke katujengirikollisuuden torjumiseksi on Katu-Exit-projekti, jonka tavoitteena on lisätä poliisin osaamista ja tarjota konkreettisia keinoja rikollisuudesta irtautuville nuorille. Hankkeen puitteissa kehitetään tukitoimia, kuten asumis- ja koulutusratkaisuja, vertaistukea ja mielenterveyspalveluja.

Poliisin rooli on varmistaa irtautujan turvallisuus ja koordinoida tiedonkulkua muiden viranomaisten kanssa. Katu-Exit-toiminta on vapaaehtoista, ja sen perusperiaatteena on luottamukseen perustuva työskentely, jossa irtautujan oma motivaatio on keskeinen tekijä.

Nuorten rikollisuuden ennaltaehkäisyssä on alettu hyödyntää myös digitaalisia ympäristöjä. Poliisi on käynnistänyt pelipoliisitoiminnan, jossa nuoria tavoitetaan pelimaailmassa. Tämä toimintamalli perustuu ajatukseen, että pelialustat ovat yksi merkittävimmistä nuorten kokoontumispaikoista, joissa poliisi voi olla läsnä, keskustella ja tarjota tietoa turvallisuudesta.

Pelipoliisitoiminnan kautta on onnistuttu tunnistamaan rikollisia ilmiöitä, kuten huijauksia, rikoksiin rekrytointia ja nuorten altistumista haitallisille sisällöille. Viikoittaiset poliisin järjestämät pelistriimit ovat tavoittaneet 5 000–10 000 katsojaa, ja striimien aikana ja niiden jälkeen on käyty satoja keskusteluja nuorten kanssa.

Nuorisorikollisuus ja katujengit ovat moniulotteisia ilmiöitä, joiden torjuminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Poliisi ja muut viranomaiset panostavat ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja nuorten tukemiseen. Tilastojen mukaan rikollisuuden vakavuus on laskenut, mutta edelleen tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja yhteiskunnallisia toimenpiteitä, jotta nuorten ajautuminen rikollisuuteen voidaan estää jo varhaisessa vaiheessa.