Yhteiskuntamme oikeudellistuu entistä enemmän. Kyseessä on ilmiö, jossa oikeuden, lakien ja viranomaisten rooli yhteiskunnassa korostuu, kun päätöksentekoa ohjaa aiempaa enemmän sääntely. Tätä kehitystä voi tarkastella esimerkiksi politiikan, talouden ja yksilön oikeuksien näkökulmasta.

Perinteiset oikeudenalat ovat myös jatkuvassa muutoksessa yhteiskunnan kehityksen, teknologian vallankumouksen ja globaalien ongelmien myötä. Uudet oikeudenalat ovat nousseet keskiöön, kun lainsäätäjät ja juristit pyrkivät vastaamaan nykypäivän haasteisiin.

Digitalisaatio on muuttanut tapaa, kuinka elämme ja työskentelemme. Tämä heijastuu myös oikeuden kehitykseen, kun on tullut lisää sääntelyä tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen liittyen. Lisäksi keinoälyoikeudelliset kysymykset ovat tärkeitä niin vastuukysymyksien kuin algoritmien läpinäkyvyyden osalta. Ylipäätään virtuaalinen todellisuus ja metaversumi luovat uusia oikeudellisia kysymyksiä, kuten kuka omistaa virtuaalikiinteistöt ja millaisia oikeuksia käyttäjien avatarilla on.

Alustatalous on synnyttänyt uusia oikeudellisia kysymyksiä esimerkiksi siitä, mikä on työntekijän ja yrittäjän raja. Avaruuden kaupallistuminen tuo myös aivan uusia oikeudellisia näkökulmia. Kuinka omistusoikeus avaruuden resursseihin määritellään? Mitä sääntöjä sovelletaan kansainvälisillä avaruusalueilla?

Turvallisuuden oikeudellistuminen

Turvallisuuteen liittyvien vaatimuksien lisääntyminen näkyy työpaikoilla, kodeissa, liikenteessä ja digitaalisessa maailmassa, kun turvallisuutta säädellään yhä yksityiskohtaisemmin. Tämä ei ole sattumaa, sillä nyky-yhteiskunnan riskit ovat moninaisia, ja niiden hallintaan tarvitaan tiukkoja, oikeudellisesti sitovia normeja.

Turvallisuusvaatimukset siis oikeudellistuvat, kun riskit monimutkaistuvat digitalisaation myötä. Tämä vaatii sääntelyä, jotta riittävä riskienhallinta, turvallisuustaso ja oikeusturva voidaan varmistaa. Tämä vaatii erityisesti kansainvälistä sääntelyä ja sopimuksia, jotka pyrkivät harmonisoimaan turvallisuusnormeja. Standardisoinnilla on tässä myös merkittävä rooli.

Kolikossa on kaksi puolta. Hyötyinä voidaan nähdä esimerkiksi, että selkeä sääntely tekee riskienhallinnasta ja turvallisuudesta johdonmukaisemman, kun vastuut ja velvoitteet lisääntyvät, sillä tällöin asioita käsitellään enemmän organisaatioiden johdossa ja hallituksessa. Lisäksi kansalaisten oikeudet vahvistuvat ja läpinäkyvyys lisääntyy. Myös valvonta tehostuu, kun viranomaisvalvonta lisääntyy sääntelyn noudattamisesta.

Haasteina voidaan nähdä muun muassa, että tiukat vaatimukset voivat nostaa kustannuksia ja aiheuttaa haasteita erityisesti pienille yrityksille, jolloin markkinat keskittyvät entisestään eri toimialoilla isommille yrityksille. Lisäksi lisääntyvä sääntely voi jäykistää toimintaa ja hidastaa innovaatioita.

Sääntelyviidakon monimutkaisuus lisääntyy ja voi tehdä sääntelyn noudattamisesta vaikeaa, jolloin oikeudelliset riskit lisääntyvät samalla kun tulee uusia hallinnollisia seuraamusmaksuja perinteisen rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän rinnalle.

Turvallisuuden oikeudellistuminen on osa laajempaa oikeudellistumisen ilmiötä. Vaikka sääntelyn tavoitteena on parantaa turvallisuutta, se herättää kysymyksiä sääntelyn tarpeesta ja erityisesti tehokkuudesta. Oikeudellistuminen on välttämätöntä yhteiskunnan turvaamiseksi, mutta tasapainon löytäminen on avainasemassa riskienhallinnassa.

Oikeudenalana turvallisuusoikeus

Oikeus ja turvallisuus kietoutuvat toisiinsa, ja tämä suhde on synnyttänyt uudenlaisia tutkimuksen ja opetuksen muotoja. Turvallisuusoikeuden yliopisto-opetusta tai professuuria ei ole ollut Suomessa. Maailmalla nämä teemat ovat kuitenkin vakiintuneempia osana tutkimusohjelmia ja -keskuksia.

Turvallisuusoikeus on oikeudenala, jossa yhdistyy perinteisten oikeudenalojen, kuten julkisoikeuden, rikosoikeuden, hallinto-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden, tarkastelua turvallisuuteen liittyvien kysymyksien osalta.

Turvallisuusoikeuteen voidaan katsoa kuuluvan perinteiset sisäisen turvallisuuden kysymykset, kuten turvallisuusviranomaistoiminta, yksityinen turvallisuusala, rikoksentorjunta ja kriisinhallinta. Kansainvälisen turvallisuuden kysymykset ovat myös keskeisiä kysymyksiä, kuten terrorismi, sotilaallinen turvallisuus ja kyberuhat. Ihmis- ja perusoikeuskysymykset ovat myös tärkeä osa turvallisuusoikeutta.

Kansainvälisesti turvallisuusoikeuteen liittyviä opintoja ja erikoistumisohjelmia on tarjolla eri yliopistoissa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi New Yorkin yliopiston yhteydessä toimiva Reiss Center on Law and Security on yksi merkittävimmistä tutkimuskeskuksista, joka keskittyy oikeuden ja turvallisuuden väliseen suhteeseen.

Tutkimuskeskuksessa on lukuisia tunnettuja asiantuntijoita, joilla on sekä akateeminen että käytännön työkokemus, kuten Samuel Rascoff. Hän on New Yorkin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori ja yksi Reiss Center on Law and Security -tutkimuskeskuksen johtavista asiantuntijoista.

Hänen tutkimuksensa ja opetuksensa keskittyvät erityisesti kansallisen turvallisuuden, tiedustelutoiminnan ja terrorismin torjunnan oikeudellisiin kysymyksiin. Hän on toiminut aiemmin muun muassa New Yorkin kaupungin poliisilaitoksen tiedusteluosaston johtajana ja Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarina.

Just Security -foorumi

Reiss Center on Law and Security -tutkimuskeskus ylläpitää Just Security -foorumia, joka perustettiin New Yorkin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteyteen vuonna 2013. Just Security tarjoaa ajankohtaisia ja analyyttisia kirjoituksia kansallisesta turvallisuudesta, kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista.

Foorumi toimii merkittävänä tietolähteenä tutkijoille, päättäjille ja suurelle yleisölle, tarjoten syväluotaavaa analyysia monimutkaisista ja ajankohtaisista teemoista. Se on laajasti lainattu ja käytetty lähde päätöksenteossa, tutkimuksessa ja mediassa. Just Security on erityisen arvostettu läpinäkyvyydestään ja korkeasta tieteellisestä sekä eettisestä tasostaan, mikä tekee siitä tärkeän niin oikeusalan ammattilaisille kuin suurelle yleisölle.

Just Security -foorumi analysoi ja kommentoi laajasti oikeuden ja turvallisuuden rajapinnassa tapahtuvaa päätöksentekoa ja poliittisia ilmiöitä. Foorumi käsittelee erityisesti Yhdysvaltain hallinnon politiikkaa, kuten kansallisen turvallisuuden strategioita, oikeuslaitoksen toimintaa, ulkopolitiikkaa ja ihmisoikeuslinjauksia. Ajankohtaisia aiheita voivat olla esimerkiksi presidentin toimeenpanomääräykset, lainsäädäntöuudistukset ja korkeimman oikeuden päätökset.

Foorumi nostaa esiin kysymyksiä vallan käytöstä ja poliittisesta vastuusta. Se tarkastelee esimerkiksi hallinnon väärinkäytöksiä, korruptiota ja tiedustelutoiminnan valvontaa. Vaikka Just Security esittää kriittisiä arvioita erityisesti vallassa olevista hallituksista ja politiikoista, se pyrkii edistämään faktapohjaista ja analyyttista keskustelua. Tällaiselle foorumille olisi Suomessakin tarvetta.

Uusi vuosi, uudet kujeet

Turvallisuusoikeus on kasvava tutkimusalue, joka yhdistää oikeustieteen ja turvallisuuskysymykset. Tästä esimerkkinä on Reiss Center on Law and Security -tutkimuskeskus, joka näyttää suuntaa sille, miten oikeuden keinoin voidaan vastata turvallisuuden kysymyksiin globaalissa maailmassa ja käydä avointa tutkimukseen perustuvaa keskustelua turvallisuuskysymyksistä.

Olen itse ollut viime vuodet Vaasan yliopistossa tutkijana ja käynyt rehtoraatin kanssa keskustelua, kun yliopiston strategiaa on uudistettu, kuinka turvallisuusoikeuden tutkimuksen ja opettamisen kehittäminen kiinnittyy vahvasti yliopiston uuteen strategiaan.

Tämän osalta minulla on kunnia aloittaa vuoden vaihteessa turvallisuusoikeuden apulaisprofessorina (tenure track) ja päästä näin kehittämään tutkimusta sekä opetusta. Turvallisuusoikeuden tarve korostuukin entisestään yhä monimutkaisemmaksi muuttuvassa digitalisoituvassa maailmassa, jossa uhkat ylittävät valtioiden rajat ja koskettavat entistä enemmän yksilöitä sekä organisaatioita.