Maastopalot ovat riehuneet elokuun aikana muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja useissa Euroopan maissa, kuten Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa. Maastopalolla tarkoitetaan suunnittelematonta luonnonalueella palavaa tulipaloa. Maastopalo kattaa käsitteenä myös esimerkiksi metsäpalot ja ruohikkopalot.

Maastopalot voivat syttyä usean eri tekijän takia. Luonnollisia syttymissyitä ovat esimerkiksi salama, kuivuus ja kova tuuli sekä kuuma ilma. Usein palojen taustalla onkin kuuma sää ja kuivuus. Luonnollisten syttymissyiden lisäksi maastopaloja aiheuttavat valitettavasti myös ihmiset. Ihmisten aiheuttamia syttymissyitä ovat esimerkiksi avotulen tekeminen, kulotus tai kipinä metsäkoneesta.

Ilmastonmuutoksesta ja maastopalojen vaikutuksista

Ilmastonmuutos on olennainen tekijä maastopalojen syttymiselle. Esimerkiksi pohjoiset alueet ovat lämmenneet moninkertaisella nopeudella maapallon keskimääräiseen lämpenemistahtiin verrattuna; arktinen alue on lämmennyt nelinkertaisella nopeudella.

Ilmastonmuutoksen osalta on otettava huomioon yhtäaikainen laaja maastopalo. Ihmisiä voidaan joutua evakuoimaan laajalta alueelta savukaasujen tai hallitsemattomasti leviävän palon vuoksi, millä voi olla muun muassa vakavia sosiaalisia vaikutuksia. Omaisuusvahingot voivat olla myös mittavat palaneen metsän, rakennusten ja kriittisen infrastruktuurin myötä.

Useamman yhtäaikaisen maastopalon vaikutukset voivatkin vaikuttaa laajasti yhteiskunnan toimintaan vaurioittamalla kriittistä infrastruktuuria tai haittaamalla teollisuutta. Maastopalon vaikutusalueella voi sijaita esimerkiksi sähköverkon ja tietoliikenteen laitteita, ja palo tai sen levittämät savukaasut voivat haitata olennaisesti teollisuuden tuotantolaitosten toimintaa.

Maastopalot voivat vaikuttaa myös merkittävästi liikenteeseen, jolloin logistiikkaketjuihin voi tulla häiriöitä. Lisäksi laajat maastopalot aiheuttavat merkittäviä pelastustoimen resurssitarpeita ja vaativat useasti kansainvälistä apua.

Havaijin maastopalot

Havaijin maastopalot ovat sarja eri saarilla elokuussa tapahtuneita maastopaloja. Olin toissa talvena tutkijavaihdossa Havaijilla. Olen paikallisten turvallisuusalan kavereiden kanssa ollut yhteydessä maastopaloista.

Maastopalot aiheutuivat kuivista olosuhteista ja hirmumyrsky Doran kovista tuulista, joiden voimakkuus oli jopa 35 metriä sekunnissa. Pahiten paloista on kärsinyt Mauin saari, joka on tunnettu lomasaari. Saarella sijaitsee myös Lahainan kaupunki, joka on Havaijin kuningaskunnan historiallinen pääkaupunki. Lahaina tuhoutui lähes täysin ja monet sen historiallisista rakennuksista paloivat.

Maastopalo tappoi ainakin 115 ihmistä ja vaurioitti tai tuhosi yli 2 000 rakennusta. Ihmisiä pakeni mereen, josta rannikkovartiosta yritti heitä pelastaa. Etsintätöitä tehdään edelleen ja uhriluku voi vielä nousta. Pelastusviranomaiset eivät pystyneet hoitamaan kaikkia tehtäviä, koska puhelinlinjat ja hätänumero eivät maastopalojen takia toimineet. Samoin sairaalajärjestelmän kantokyky oli äärirajoilla loukkaantuneiden ihmisten määrästä.

Tällä hetkellä tutkinta on käynnissä ja epäillään, että voimakkaassa tuulessa putoavat voimalinjat näyttävät aiheuttaneen tulipaloja. Mauin piirikunta on nostanutkin oikeusjutun sähköyhtiötä vastaan väittäen, että he ovat pitäneet sähkölinjansa jännitteisenä huolimatta siitä, että kansallinen sääpalvelu antoi voimakkaan tuulivaroituksen ja maastopalovaroituksen.

Maastopalot Suomessa

Vuosittain Suomessa syttyy noin 1 000–6 000 maastopaloa. Suuri vaihteluväli johtuu sään suuresta vaikutuksesta palon syttymis- ja leviämisriskeihin. Pelastustoimen PRONTO-tietokantaan kirjattiin 2 265 maastopaloa vuonna 2022. Ylivoimaisesti eniten paloja syttyi toukokuussa, yhteensä 690.

Myös maaston ominaispiirteillä (esimerkiksi metsien rakenteella ja puulajien kehityksellä) on vaikutusta palon syttymiseen, voimakkuuteen ja leviämiseen. Paloihin vaikuttavat lisäksi ihmisen toiminta niin palojen sytyttäjänä kuin sammuttajanakin.

Suomessa suurin osa maastopaloista johtuu ihmisen toiminnasta. Esimerkiksi salaman sytyttämät maastopalot ovat kuitenkin usein suurempia ja vaikeammin sammutettavia kuin ihmisen aiheuttamat palot. Suomessa laajoja metsäpaloja on ollut lähivuosina esimerkiksi Muhoksella vuonna 2020 ja Kalajoella vuonna 2021.

Maastopalojen vaaraa ennustetaan Ilmatieteen laitoksen indeksillä

Maastopaloja pyritään ennustamaan, jotta niihin pystytään varautumaan ja niitä pystytään estämään. Tätä erittäin tärkeää ennustamistyötä tekee Suomessa Ilmatieteen laitos.

Maaston paloherkkyyttä arvioidaan säähavaintojen (mennyt sää), ennusteiden (tuleva sää) ja maaston kuivuutta arvioivan indeksin avulla, joka perustuu maaston kuivuutta arvioivaan laskentamalliin.

Tämän laskentamallin avulla arvioidaan puoliavoimen puuttoman maaston, kuten avohakkuualueen, humuksen (hajonneen eloperäisen aineksen) pintakosteutta. Malli laskee humuksen pintakosteuden kolmen senttimetrin paksuiselle kerrokselle ruohikkopaloindeksin laskemiseen ja kuuden senttimetrin paksuiselle kerrokselle metsäpaloindeksin laskemiseen.

Ennustusten perusteella Ilmatieteen laitos antaa ruohikkopalovaroituksia (keväisin) ja metsäpalovaroituksia. Näiden varoitusten voimassaolosta päättää Ilmatieteen laitoksen Turvallisuussääpalvelun päivystävä meteorologi.

Varoitusjärjestelmän merkitystä ei voi vähätellä, sillä sen perusteella sekä pelastusviranomaiset että kansalaiset saavat arvokasta tietoa. Sen lisäksi, että maastopalovaaran ennustaminen ja ennustamisen kehittäminen on elintärkeää, tulee muistaa myös muut maastopaloilta suojaavat tekijät, kuten metsänhoidolliset asiat sekä kattavat metsätie- ja paloasemaverkostot.